Pilvitarhan paja

Aito AiIvszpb - A Genuine AiIvszpb

2012-02-14T11:44:00.001+02:00

On löydetty mahtavia mineraaleja ja fossiileja, ihan aito Aiivspb esimerkiksi, sellanen jossa on aika paljon glitteriä. Jänniä käärmeotuksia löytyi myös: osa niistä pääsi vitriiniin, osa muutti nukkekotiin. Aika paljon lapset saa aikaan kun talossa velloo mahatauti. Sujuvasti vuoroissa huhkien: yksi yökkää ämpäriin, toiset tekee. Maalauksiakin on paksu läjä, täytyy pistää näyttely pystyyn.

Tällä viikolla on koululla kuulemma tarjolla uutta pöpöä, ilmeisesti sitä influenssaa. Katotaan miten meidän käy. Jos se iskee niin sitten iskee.

Hyvää ystävänpäivää!

*****

We've found some amazing minerals and fossiles, a genuine Aiivspb, for example. One with extra glitter. Also, a bunch of exciting snakes were found, some of which ended up in boxes, while others populated the dollhouse. It's impressive how much kids get done while a stomach flu is in the house. There's a ton of paintings, too.

This week there's apparently a pretty nasty influenza spreading around school kids. We'll just have to wait and see... Hopefully we could all dodge that one.

Happy Valentines!

Niinpä niin

2012-02-09T10:35:00.000+02:00

Tämän päivän ohjelmassa: pysytään kotona.

Se on sitten selvä juttu, että sinä päivänä kun olet kiukkuinen kuin nälkäinen karhu, ärjyt ja muriset joka asiasta ja oot kaikin puolin ikävä ja typerä, niin jostain tipahtaa haaste jonka otsikko on "vuoden mutsi". Kiitos kuitenkin von Hattusen blogiin, josta haaste tuli!

1. Tunnen itseni vuoden mutsiksi, kun... On tehty jotain oikein mukavaa yhdessä, niin että keskittymiseni on ollut kokonaan lapsissa. Mitä ei tapahdu yhtään liian usein.

2. Lapsiperhe-elämässä haasteellisinta on... pysyä tilanteen tasalla, hoitaa koti, lapset ja itsensä. Ei tämä äiti ainakaan pysy.

3.Suurin lapsiltani saama kohteliaisuus on... Meidän lapset on _ihania_, kertovat että rakastaa ja niin tehdään mekin. Toivon että se säilyy! Sen muistan aina kun iso tyttö ihan pienenä mumisi unisena korvaan että "äiti sä olet ihana ja pöwwöinen."

4. Kello 12 yöllä olen yleensä... Unessa!

5. Kello 8 aamulla olen yleensä... Uninen. Teekuppi kädessä.

6. Haluaisin sanoa lasten isälle, että... Olet ihana, mutta jos vaikka tiskaisit?

7. Haluaisin sanoa omalle äidilleni, että... Kiva kun olet :)

8. Viimeksi kiroilin, kun... tiskasin illalla. Itkin myös, ihan vaan koska olin niin väsy ja sotku oli niin suuri. Sen suurempaa draamaa en kaipaakaan.

9. En ole koskaan osannut... peittää tunteitani. En sitten yhtään. Katso ed.

10.Parasta, mitä housut jalassa ja ilman lapsia voi tehdä, on... Nukkua pitkään, syödä mitä huvittaa ja katsoa yhdessä leffaa keskellä päivää. Olla ihmeissään yhteisestä ajasta <3 <3 <3

Bonuksena haluan kertoa että tunnen itseni vuoden kamalimmaksi mutsiksi esimerkiksi viime tiistaina, kun poika tiputti vahingossa dippipurkin lattialle ja vedin siitä hirveän hirviöäitikohtauksen. Mutku se oli mun eka dippi kahteen viikkoon sinä päivänä kun päätin lopettaa karkkilakon. Päätös, jonka ansiosta muuten seuraavana päivänä ei enää kiukuttanut niin paljon.

Haasteen heitän ilmaan, napatkaa sieltä tai huikatkaa vaikka kommenteissa omat tähtihetkenne ja "tähtihetkenne".

Eteenpäin - Onwards

2012-02-06T10:58:00.000+02:00

Pikku-Frida kuvat tascha/etsy

Uusi viikko, uudet tuulet, leudompi sää ja kuuden vuoden päästä uudet vaalit. Annetaan hyvän kasvaa.

Hyvää viikonalkua!

*****

A new week, new winds, warmer weather and in six years, new elections. Let the good grow.

Have a good week!

2012-02-05T11:03:00.000+02:00

Kauheen tuottelias tuo meidän pikkutaiteilija. Ja näppärä, ihan itse osaa pistellä hamakuviot nuppineulalla seinälle. Tosi monella nuppineulalla, yhdessäkin on ainakin kymmenen. Eipähän tipu lattialle. Ihan kätevät noi vanhat haltex-seinät, niihin saa niin helposti reikiä. Ensin ajattelin vähän toppuutella ettei tulis ihan silppua tuosta tapetista, mutta sitten tuumasin että koska olen itsekin aika huolella rei'ittänyt seiniä niin olisko vähän paksua marmattaa siitä muille? Olis. Sitäpaitsi onhan nuo aika hienot vierekkäin, äidin ja tyttären kokoelmat.

Ja se on kuulkaa vaalipäivä ja vaalikahvipäivä ja runebergintorttupäivä! Onneksi äänestin etukäteen, sillä meillä on oksennustautia talossa. Tällä hetkellä ei ole yhtään potilasta, mutta jos vanhan kaavan mukaan mennään niin seuraava kaatuu iltapäivällä.

Hyvä Pekka, ilmassa on ollut paljon positiivisuutta, suvaitsevaisuutta ja toivoa. Kävi miten kävi, minusta se on suuri saavutus!

*****

Our little artist is really, really productive. And nifty, she can pin her hama bead art on the wall all by herself. And she's being very thorough: one of those is held up by no less than ten pins. Nothing is gonna make them fall on the floor. My first reaction was to tell her to stop making holes in the wall, but then I realized I've made more than my share of holes, so it might be a bit hypocritical to tell others not to do something I do all the time. Besides, I think the mother-daughter art collections look lovely together.

It's election day, election-coffee-Runeberg-cake-day! I voted in advance, which is good, because we have stomach flu in the house. At the moment all is well, but if things go like they always do, the next one will fall in a few hours.

I'd like to tell Pekka, that no matter how things turn out, a feeling of a more positive, tolerant and hopeful future has spread among a lot of people. That's a great accomplishment in itself.

Lämpöö! - Keeping Warm

2012-02-04T09:50:00.000+02:00

-32°C, se tarkottaa että kun odottaa että koira saa pissattua, pitää seisoa keskellä toppahousuja ettei jalat palellu. Onneksi on pönttöuunit ja takka. Ja tynnyrit täynnä lämpöö! Molemmat on ihan melkeen antiikkia: puinen on ehkä joku entinen viljatynnyri tuolta navetalta ja toinen on Teho Filterin tynnyri vuosimallia -88. Eriparit, mutta juuri sen takia hyvät.

Kaipaan farkkushortsejani.

*****

-32°C means that while your waiting for your dog to pee, you have to try to stand in the middle of your pants to avoid touching the cold fabric. Even if you're wearing the warmest kind of ski pants. Good thing we have fireplaces. And barrels full of warmth. They're both kind of almost antiques, the wooden one is an old grain barrel we found in the barn and the other one is a genuine Teho Filter (a local firm) barrel from the great year of -88. Mismatch, and that's what I like about them.

I miss my jean shorts.

Taidetta - Art

2012-02-01T11:36:00.000+02:00

Isoveli sai uuden sängyn ja isovelin vanha sänky siirtyi Kirpulle. Päästiin siitä nitisevästä pikkupedistä, mutta säästettiin pohjavanerit: niille syntyy taidetta! Tässäkin on aika huikee puuperhe, joiden kanssa seikkailee perhonen, toukka, kisuja sekä yksi epäonninen sininen lintu johon iskee aika monta ukkosta. Tosin se sanoo kuulemma puhekuplassaan että " Oi, yksi ukkonenhan on sininen kuin mä!" Eli ehkä sillä ei ole mitään hätää?

Kuka noita taiteilijoita ymmärtäis, en mää ainakaan.

*****

Her big brother got a new bed, and she got his old one. So we got rid of the squeeky little tiny bed, but we kept the plywood: for the sake of creating art! And it just so happens there's some pretty magnifixcent art in the making right now. Here you can see a happy family of trees hanging out with a butterfly, a caterpillar, some kitties and a rather unlucky blue bird who's being hit by lightnings. Yes, more than one lightning. Although according to the artist he's saying "Wow, that one lightning is blue, like me!" So maybe he's ok?

Who understands art, really?

Suojavärejä - Camouflage

2012-01-31T09:44:00.000+02:00

kuvat täältä ja täältä

Voihan jämämaali. Tiesittekös että kun yhdistää jämäpurkin empireä ja jämäpurkin (pitäisi käyttää yhdellä kertaa) väripastaa, niin saadaan tervamaisen tahmeaa tavaraa, joka ei hitto vie suostu kuivumaan! En minäkään. Mullapa on nyt tahmea tervapöytä joka on just sen värinen kuin halusin, mutta sen käyttöönottoa pitää vissiin odottaa aika kauan.

Maalin kuivumista odotellessa seikkailin koneen kanssa nettiviidakossa ja törmäsin ihanaan Ceciliaan. Aivan upeita maalauksia, suojavärikkäitä oivalluksia. Mietin mitkä olisi ne omat suojavärit, mihin maisemaan haluaisi hukkaantua...

*****

Did you know that when you mix a leftover can of paint with a leftover (should be used at once) toner, you get stuff that's tar-like and sticky and it won't dry up at all. I didn't know this. Now I have a tar table that is exactly the colour I wanted, but I guess I'll have to wait a while to use it.

As I was waiting for the paint to dry, I found the lovely Cecilia. Simply gorgeous, her paintings, rainbow camouflage insights. Did that make any sense? I started to think about what my camouflage colours would be, and where would I like to blend in the most...

tahmamaali - ja kissat tykkää.

Sticky paint - your cats will love it.

Keittiöitä - Kitchens

2012-01-30T10:50:00.001+02:00

kuvat vtwonen, country living ja Myrica Berqvist

Keittiön seinät etsii edelleen väriä, en pääse harmaasta yli millään, mutta oikea sävy ei ole osunut kohdalle. Valkoistakin harkitsin taas. Emmääny tiiä. Eipä tässä kiire. Selvästi kuitenkin silmä tarttuu kuviin joissa on valkoista, harmaata ja mustaa. Ja Beatlesit, huone kuin huone on loistavampi jos siellä löytyy vähän biitleksiä.

Kävin jo hakemassa pensseleitä. Seiniä en vieläkään maalaa, mutta jotain pientä. Ja oli mulla joku juttukin mielessä eilen mistä piti nyt kirjottaa, mutku en muista.

*****

Kitchen walls are still waiting for the new colour. I can't get over grey hues, I just haven't found the right one yet. I even thought about white again. I don't know. No rush. But it's clear that white, grey and black seem to catch my eye a lot. And the Beatles. Any room is instantly better with a touch of beatles.

I've got my paint brushes ready to go, not painting the walls yet, but something else. And I did have something in mind earlier, to write about, but I forgot what it was.

2012-01-28T12:49:00.001+02:00

Leikkihuoneen pönttis on sellainen verkkaisen perusteellinen, polttaa pesällisen puuta siinä missä keittiön pönttis tekee tuhkaa lisäpesällisestäkin. Mutta se on ihan sopiva tahti, ja sitäpaitsi tähän aikaan vuodesta päiväaurinkokin jo lämmittää.

Siivoan täällä perusteellisesti, ei niin että siivoaisin paljon, mutta keskityn siihen mitä teen. Nyt justiinsa esimerkiksi kuivattelen tuolla pönttöuunin lämmössä tiskihanskaa jonka joku oli täyttänyt vedellä. Ei voi tiskata jos hanska on sisältä märkä, yh.

Jos blogi olis siellä facebookissa, niin tämän päivän status voisi olla vaikka että "Se tunne kun vessaharja lipsahtaa ja osuu jalkaan."

*****

The playroom fireplace takes its time. It meticulously burns an armful of wood while the kitchen fireplace burns twice as much and does it much faster. But it's enough, besides, this time of year the sun warms up these rooms nicely.

I'm in the middle of a very meticulous clean-up. Not that I'm cleaning a lot, but I'm really concentrating on what I'm doing. Like, just now, I'm waiting for one of my dish gloves to dry up. Someone had filled it with water, and you just can't do dishes wearing a wet dish glove, ugh.

If my blog were on facebook, its status today would be: "The feeling when the toilet brush slips and hits your leg."

Se ei tuo koskaan kukkia - He Never Brings Me Flowers

2012-01-25T10:57:00.000+02:00

Mutta en valita. Se tuo puntareita ja haljenneita labralaseja. Enkä minäkään raaskinut niitä tulppaaneja ostaa, ostin sitruunan. Se on kivan värinen ja sen voi myös syödä!

Varastomiehen vaimo kiittää <3

*****

But I'm not complaining. He brings old scales and chipped lab glasses. And I didn't buy tulips either, I got a lemon instead. It's a nice colour and you can eat it, too!

Sometimes, it's really great to be a storage workers wife <3

Tiistaina - On this Tuesday

2012-01-24T10:23:00.003+02:00

Kuvat: Christian Corvin

Ulkona on pakkanen, mutta alkoiko kevätväsymys jo? Vai onko tämä vielä kaamosväsyä? Onneksi pieniä energia-annoksia voi saada vaikka kauniista kuvista. Näissä on jotenkin poweria ja keveyttä yhtä aikaa. Tekee mieli (taas) poistaa keittiön yläkaapit ja pistää seinälle lamppuja riviin. Harmi ettei lapsilla ole tarpeeksi pikkuleegoja kukon tekoon... Ehkä äiti tarvii omat?

Aika isosti energiaa toi vaalitulos, vaikka samaan aikaan on vähän ähky kaikesta uutisoinnista. Puolisoiden vertailu tuntuu typerältä, mutta ymmärrän että sillä monelle on merkitystä. No, jokainen äänestää niin kuin haluaa, pääasia että äänestää!

Joo, intoilin justiinsa vaalituloksesta ja kivoista lampuista samassa postauksessa. Älkää välittäkö.

*****

It's freezing outside, but I think I've already caught the spring-fatigue. Or am I still tired from the lack of light? Good thing one can always get a little energy boost from great pictures, like these ones. I like how they come across powerfull and ligt at the same time. Makes me want to take down some kitchen cupboards and line up a few cute lamps on the wall instead. And what a shame that the kids don't have enough small legos to build me a rooster. Maybe mom needs her own blocks?

How about the presidential elections, then? Talk about an energy boost! I'm very happy about the results so far, even thoug I'm not entirely happy about the focus of reporting. Comparing spouses is irrelevant and feels silly, but I understand that to some it matters. Well, everyone should give their vote to whom they choose. Just don't not vote.

Yup, I just wrote about the election and cute lamps in the same post. Hope you don't mind.

Harjakaiset

2012-01-21T10:39:00.001+02:00

- Uusi talo on valmis ja kanihyväksytty.

- peti sohvan alla valloitettu

- syöty herkkuja kädestä

- oltu lutusia

- istuttu ja katseltu kun kanit on

- elukat, tykkään!

- vauhkoonnuttu kun kissa livahti kammariin pelottelemaan

- Onneks oli uus talo!

*****

- The new house is all done and rabbit approved

- the bed under the sofa conquered

- treats eaten out of our hands

- been very cute

- sat around watching bunnies

- Gotta love those bunnies!

- Got very frantic after the cat got in and scared the poop out of them

- Good thing they had their new house!

Astrokurki - Astrocrane

2012-01-20T18:33:00.000+02:00

- Miksi kurjella on kupla päässä?
- Kun se aikoo lentää kuuhu.

*****

- Why does the crane have a bubble on its head?
- He's flying to the moon.

Karvapallo ja Angstinen Kani

2012-01-18T13:30:00.000+02:00

Nonni, siinä he ny on: boheemi ja harmiton karvapallo-otus, herra Viljami von Töppönen (joka parturoitiin maanantaina eläinlääkärissä), ja angstinen, hirveän epäluuloinen (vaikka onkin sinisilmäinen) kaninainen Nuuhkis. Häkkijärjestelyt on nyt tehty, paitsi mökki vielä puuttuu, sen rakennan heti tuohon häkin jatkeeksi kun vaan saan vaneria. Toistaiseksi yöunet ja yksityisyys turvataan peitolla. Kanit saavat joka päivä juosta vapaana huoneessa, muutenhan tuo häkki olisi liian pieni.

Raahasin vihreän kaapin yläkertaan ihan yksin (mustelmia sain, oivoi), ja nyt siellä on kaikki kanitarpeet näppärästi käden ulottuvilla. Siihen piti vaihtaa pienemät jalat (saunan oven nupit), muuten se ei olisi mahtunut tuonne katon lappeeseen. Eihän se ole ihan niin viehkeäsäärinen kuin ennen, mutta pääasia että tuli taas käyttöön.

Eiks he ookki hurmaavia? Mites toi Nuuhkiksen kuoleman katse viimesessä kuvassa? Kissat on tutkineet asiaa rauhassa, Pesonen ei ole ihan niin kiinnostunut kuin Viiru, joka tuli aika nopeasti siihen tulokseen että kyllä vain, hyvin herkullisilta vaikuttavat. Niinpä ovi pidetään visusti kiinni!

Pikkuisen muuta

2012-01-17T21:53:00.000+02:00

Laitetaanpas väliin pari kaunista kuvaa Morten Holtumilta, koska yritän esittää että jaksan keskittyä muuhunkin kuin jäniksiin. Oikeesti en kyllä paljon jaksais, töissäkin oli vaan pakko käydä tänään vaikka mieluummin olisin leikkinyt kanien kanssa. (Piirsin kyllä hiljaisena hetkenä pikaluonnoksen pupusten tulevasta mökistä). Onko oikeesti mukavampaa kuin innostua? Huominen on taas kanipäivä Kirpun kanssa.

Ongelmat ja Ratkaisut

2012-01-16T20:55:00.000+02:00

O: Täällä on kaks kania kohta ilman kotia
R: No hei, täällä on yks koti ihan ilman kaneja

O: Hmmm, kanit tarvii häkin
R: hei, täällä olis häkki joka tarvis kaneja

O: Kanit tytön huoneeseen, tietysti, mutta siellä on paljon johtoja
R: No, siirretään telkkari-pelikone-johtokasat yläkerran aulaan,
missä on sopivasti melkein tyhjänpantti kaappi niitä varten
R2: Sekä myös vasta siirretty sohva jolta käsin on nyt oiva pelailla niitä pelejä

O: Mutta kaapissa on äiskän kankaita
R: Onneksi hain eilen tyhjiä banskulaatikoita, kankaat niihin ja vinttiin
(jonka onneksi siivosin eilen).
R2: Nää rumat johdot tosiaan meni kaikki nyt piiloon sinne kaappiin, kiva bonus!

O: Niin, mutta nyt tää sohvapöytä on kyllä ihan ylimääräinen
R: mummulle kelpas, sillä tais olla pöydätön sohva!

<3: Täällon pupuja, ja me ollaan kaikki ihan puruissa, karvoissa ja sydämen kuvat silmissä, iskä myös vaikka se yrittää vähän esittää että muka protestoi.

O: Voi että, ei tullu lottovoittoo.
R: Ootko kuule nyt ihan varma?

Nih kerta

2012-01-14T16:13:00.000+02:00

Mies sanoo että ei tarvita.

Mää sanon että <3 <3 <3

Tyttö teki listan.

Se voi olla että saadaan uutta väkeä taloon.

Jänikset maailmankartalle!

*****

He says we don't need rabbits.

I say <3 <3 <3

She wrote a list: why we want rabbits

because they'll be homeless

they're cute and nice

learning to take care

not having to throw carrots and such away anymore

We just might get two new creatures in our house.

Long live rabbits!

Lunta tupaan

2012-01-13T08:42:00.003+02:00

kuvat: deko 1/12, ja täältä

Luin uutta dekoa ja sen viimeiseltä aukeamalta iski inspis: ihana lattia! Oli pakko tehdä sabluuna ja nyt sitten mietin mihin sitä käyttäis. Keittiön apupöytään ehkä tai sitten miten olis maalattuna keittiön lattiaan, oikein isona? Urakkakin olis vaan oikein iso eikä ollenkaan realistinen tässä taloudessa. No, ei se mitään, suunnitellahan saa. (Sama lattia oli muuten lehdessä aukeaman kokoisessa kuvassa, huomasin myöhemmin.)
Edit: täällä sama kuvio värillisenä, nätti myös niin.

Farkkujen roikottelu naulakossa olisi erittäin käytännöllinen idea, tosin niitä naulakkoja pitäisi olla sitten vähän joka huoneessa...

Nätit fontit on ihan ilmaisia, niistäkin irtoaa sopivasti iloa. Kiva olis kokeilla kaikenlaisia ideoita, mutta kun aika on mennyt tällä viikolla töihin ja lumitöihin. Lunta tuuttasi taas eilen oikein paksusti, ja minä reippaana illalla kolasin, ihan vaan herätäkseni siihen että joku on yöllä tuutannut sitä lunta saman verran lisää. Ellei vähän enemmänkin. Että tänäänkin ohjelmassa ensin lumitöitä ja sitten töitä. Mutta onhan se nättiä, lumi, ja sen kanssa pärjää kun tietää niksit!

(melko hyvät keuhkot Macgyverilla)

*****

Got a suddeen urge to have a floor like the one in that picture. Made a stencil, and I will use it on something. It's been a snowy week, did some serious snow plowing last night only to find out it had snowed even more over the night. So, more plowing for me and the cute ideas just have to wait. Atleast snow is beautiful, and you can get along with it as long as you know a few tricks.

Kulmikasta - Angles

2012-01-09T10:32:00.001+02:00

kuvat etsy, mygrafico, pinterest, MyModernMetropolis

Inspis! Siksakkia, taitteita, värejäkin... Voi että, mistähän alottais? Varmaan lumitöistä, voi mur.

EDIT: Origami koi -ohje täällä, kliks

*****

So inspired! Zig zag, foldings, even colour... I don't know what to try first? Probably have to get my but outside and do something about all that snow. Blah.

Fanitusta - The Biggest Little Fan

2012-01-08T09:43:00.000+02:00

Tyttö tarttui ensimmäiseen Potteriinsa kesäloman lopulla ja nenä pysyi kirjassa koko syksyn. Se on vasta kakkosluokalla ja luki 4500 sivua, eikä sille juolahtanut mieleenkään ettei se ehkä jaksaisi. Se innostui, lumoutui, löysi ensimmäisen idolinsa! Kehysti kuvan sängyn viereen ja katselee sitä ihaillen. Vähän ennen joulua se sai luettua viimeisen kirjan, hymyili ensin tyytyväisenä ja sitten huolestui: mitä mä äiti nyt luen? Enkä minä oikein tiedä. Mutta selvitellään asiaa, mennään kirjastoon ja lainataan vähän kaikkea.

Joulupukki toi Suuren velhouskirjan, ja sitä on luettu hartaasti. Se on mahtava. Että omistaa oikean kelmien kartan ja voi tutkia sitä kirjettä jolla Harry kutsuttiin Tylypahkaan, tai liimata taikajuomaetikettejä pulloihin. Moniliemijuomaa, besoaareja, jes! Äitikin innostuu, tietenkin. Kirjojen lukemisen lisäksi meillä on pelattu Lego Harry Potteria Wiillä, katsottu leffoja ja leikitty Tylypahkaa. Niin ja jännitetty, että sitten kun täytetään yksitoista, niin saadaanko se oma kutsukirje...

Ja se idoli, se on tietysti Hermione. Kummitäti oli löytänyt ohjeen Hermionen pipon tekoon, voitte ehkä kuvitella kuinka mahtava pipo se on! Aika hitsin mahtava! Ja rakas joulupukki, ensi jouluna voit tuoda ~~mulle~~, öö eikun tytölle vaikka samanlaisen taikasauvan kuin Hermionella, ajankääntäjän tai Rohkelikon kaulahuivin. Täällä tätä kamaa on, äiti ihan innostuu taas.

*****

She picked up the first Potter as the summer was ending, and her nose was glued to those books all autumn. She's only a little second grader, but she read 4500 pages and never thought she couldn't. She was inspired, enchanted, she found her first idol! She framed a picture next to her bed and she looks at it adoringly. A few weeks before christmas she finished the last book, she was so happy, but almost instantly became worried. Mom, what do I read now? I've no idea. But we'll figure it out. We'll go to the library and get a bit of everything.

Santa brought her the book Harry Potter Film Wizardry, and it's a massive hit. To own an actual Marauder's Map, to get to hold the very letter Harry got invited to Hogwarts with, to glue labels on bottles. Polyjuice Potion, Bezoars, cool! Mom is pretty excited, too. In addition to reading the books, we've been playing Lego Harry Potter on Wii, watched some of the movies and just played. And most of all, dreamed about turning eleven and finding out if a letter is coming...

Her idol is Hermione, of course. Her godmother had found these instructions and knitted her Hermiones hat. You can probably guess how awesome she thinks the hat is. Pretty awesome. And dear Santa, next christmas you can bring me umm I mean her, Hermiones wand, a time turner or a scarf in Gryffindors colours. You can find the stuff here. Mom's pretty excited!

Hyviä siirtoja - Great Moves

2012-01-07T11:37:00.004+02:00

Olkkarin möhkälemäinen "pikku"sohva pistettiin palasiksi ja kannettiin vinttiin. Ensin oli tietenkin hikoiltu ja kiroiltu ja koitettu saada se kokonaisena vintin rapusta. Siellä se kasattiin uudestaan ja hienon paikankin se itselleen löysi. Onnistunut siirto siis, loppujen lopuksi.

Möhkön paikalle olkkariin kannoin kaks kaurismäkituolia, ihan keveästi vain, ei tarvinnut purkaa eikä hikoilla, tai kiroillakaan. Nyt on aika avaran oloista, sellasta helposti virtaavaa. Ja tuolien alta näkyy lattia! Valtavan eksoottista. Kelpaa fengshuin virrata... ainakin leikkihuoneeseen asti, siellä se saattaa vähän kirota miljoonaa pikkuleegoa lattialla. Mutta se on voi voi, kaikella on paikkansa ja niin eespäin. Leikkihuoneessa jyrää ihan muut aatteet.

Toinen sohva, se isompi möhkäle, jäi toki olkkariin. Että mahdutaan istumaan, löhöömään ja vääntämään itseämme mitä kummallisempiin asentoihin. Jälkimmäisin koskee etenkin noita pikkutuoleja: voi mitkä mahdollisuudet!

Asiasta älykkyysosamäärään, tein toissapäivänä valtavan hienon siirron shakissa, voitin melkein 9-vuotiaan tyttäreni. Tosin en sitä itse huomannut, vaan 7-vuotiaan poikani kohteliaasti huomautti asiasta kun olin siirtämässä jotain random sotilasta vuorollani. Äiti, ei sun tarvi, sulla on tossa shakki matti. No niinpäs olikin. Joskus oon niin älykäs etten edes ite tajua.

*****

We moved the smaller giant sofa upstairs, it was quite easy after we realized it could be disassembled. Of course we had first spent a good while sweating and swearing and trying to squeeze the thing up the stairs in one piece. But the important thing is, we got the sofa upstairs and it found a nice spot for itself, so this was a great move. Eventually.

I replaced the big giant sofa with those two little things. It was very easy, light, no tools were needed, no sweating or bad language either. Now the living room feels quite airy, easy flowing, and you can see the floor under those chairs! How exotic. The feng shui -thing is very happy, at least until it steps on the million legos on the playroom floor, but hey, there's nothing I can do about that. The playroom has a whole other set of rules, no room for feng shui there.

Talking about IQ's, I made some pretty impressive moves playing chess the other day. I won my almost nine year-old daughter. Well, I didn't notice I'd won until my seven year-old son pointed it out as I was getting ready to move a random pawn. Mom, what are you doing, you have a checkmate. Well, whad'ya know, so I do. I'm so smart sometimes I can't even understand it.

Kynnyksen yli meni kuusi

2012-01-05T12:44:00.000+02:00

- Kuusenpallot laatikossa taas, otin varaslähdön, koska huomenna otan lähdön siskon luo.

- Se oli hieno kuusi, ei paljoa varissut. Lähtiessään vähän sentään tuohon kynnykselle karisti.

- Ihastelin tyhjää lattiaa (roskia ei lasketa), enkä tahtoisi laittaa sohvaa takaisin.

- Raahasin sohvan keittiöön, näytti tyhmältä siellä, toin sen takaisin.

- Leikkihuoneen ovi vietti joulun kuusen takana nurkassa, se saa jäädäkin sinne. Eipähän ole enää sohvan tiellä.

(Karhumiehen pesä on ison sohvan toisessa nurkassa, siellä käsinojalla on myös sen läppäri, ja sen läppärin mukavuuden takia sohvan on oltava aina muutama sentti oviaukon edessä, eikä ovi mahdu menemään kiinni. Niin että olkoon nurkassa: siellä se saa olla rauhassa ja läppärikin on tyytyväinen.)

- Ha, kunhan se mies tulee kotiin niin katsotaan mahtuuko pikkusohva vintin portaista. Sitten vohkin lapsilta ne kaurismäkituolit tuohon kirjahyllyn eteen!

- Uudenvuoden aikomus: tänä vuonna löydän kankaan siihen toiseenkin tuoliin.

omiakuvia - Portraits

2012-01-03T18:42:00.001+02:00

Me tytöt ollaan piirtelypäällä, kynät vaan suhisee nytkin molemmilla puolilla. Piirsin ison tytön piirtämään, se on ihana kun sen mielikuvitus siirtyy paperille ja ympärille, vaikka se tahtookin olla joskus vähän liian kriittinen itseään kohtaan. Itse se piirsi mielikuvituksensa paljon paremmin kyllä. Ja tuo kissapäinen omakuva on ihan mainio!

*****

We're in a drawing mood, us girls. Pencils are swishing on both sides as I type. I drew the big girl drawing, I love how her imagination appears on paper and around her. She tends to be a little too critical towards herself... She drew a much lovelier imagination, I think And that cat headed portrait is so cool, too!

Paperia ja liimaa - Paper and Glue

2012-01-02T14:50:00.000+02:00

Tämä oli kyllä ehdottomasti kiva joululahja: aikuisen askartelupakkaus. Tyylikäs peltirasia, pikkutarkat ohjeet ja hauskat, sopivan vinksahtaneet hahmot toteutettaviksi. Ensimmäisenä kokosin hieman psykoottisesti tuijottavan jäniksen *(jäniksiä nyt putkahtelee joka nurkan takaa, siltä tuntuu). Seuraavaksi otan työn alle sarvikuonorobotin. Hieno!

Kaikissa leluissa on jokin mekanismi, esimerkiksi kun jäniksen lakista kaataa jyväsiä, pistävät ne sisälle piilotetun myllyn pyörimään ja se taas saa jänön tassut liikkumaan. Paitsi ettei saa, koska joku ei vissiin ollut tarpeeksi tarkka liimauksiensa kanssa, eikä käsillä ole oikein tilaa liikkua. Mutta hieno se on silti, ohjaa tuossa murojunaa ja tuijottaa nurkkaa, joka ei toivottavasti ihan vähästä säikähdä.

*****

This was definitely a fun christmas present: a grown up paper crafts kit. It comes in a very stylish metal box which contains very precice instructions, and some pretty quirky characters. This rabbit cook with a slightly psychotic stare was the first one I glued together. (Seems like I see rabbits everywhere these days). Next I'm gonna do the rhino robot. Cool!

Every toy has a mechanism, for instance, if you pour grains down the rabbits hat, it makes a little wheel inside turn, and that makes the hands go up and down. Except not in my case, because someone seems to have been a little less accurate than was supposed to be with the glue. Poor rabbit with hands glued too tight. But, I think he looks very stylish, keeping the cereals in line and staring at the corner. I hope the corner isn't too intimidated by that stare.

Kaikkea sitä mitä toivot

2012-01-01T11:27:00.000+02:00

Hyvää, onnellista, rakkaudentäyteistä ja hauskaa sekä *oma toive tähän* uuttavuotta kaikille!

*****

A very happy, love filled, fun and *own wish here* new year to every one!

Lupaus - Promise

2011-12-29T21:42:00.000+02:00

pönttötapettien kuvat täältä, naulakko muistaakseni marie clairen sivuilta

Pieni blogipaasto tekee tosi hyvää, en muista milloin viimeksi olisi ollut näin tyytyväinen olo. Osansa tekee varmaan myös maisteltu suklaa ja yleinen laiskottelulupa, mutta silti. Ajattelin suorastaan että ensimmäistä kertaa ikinä voisi olla aihetta tehdä uudenvuodenlupaus. Että jatkaisin paastoa koko tammikuun ja sen jälkeen rajoittaisin nauttimista vähän. Koittaisin opetella kohtuutta.

Koska jostain syystä välillä tulee sellainen tunne, että tää ei nyt riitä. Että tolla on noin kiva, voi vitsit. Joku on coolimpi ja joku on keksinyt jotain niin makeeta että sellasta haluais itsekin keksiä! Se, että ei riitä, ei ole kiva tunne. Mutta ei se toisaalta ole teidän mahtavien, coolien ja kekseliäidenkään vika. Vika on tuolla korvien välissä ja silmien takana, tai missä ikinä se oma asenne piileksiikään.

Niin että uudenvuodenlupauksena päätän olla vertaamatta itseäni liikaa. Mulla on ihan hyvin, ihan kivat ja aivan tarpeeksi, ei oikeasti ole mikään pakko haluta. Ja vois näyttää lapsillekin esimerkkiä siinä että kaikkea ei saa, eikä tarvitse saada. Siinä sitä haastetta sitten riittääkin. Menin nimittäin avaamaan eilen kesävaatekuvaston, ja sitten oli, hitsi vie, ihan pakko tilata oranssit farkut. Ja tämäkin koko teksti tuli mieleen kampaajalla kun istuin lämpökoneen alla hankkimassa uutta tukkaa kun se entinen oli niin vähemmän kiva ja epäcooli.

Mutta onneksi uusi vuosi ei olekaan ihan vielä niin että nää menee vanhan vuoden synteihin. Sovitaan että uusi, tyytyväisempi elämä alkaa maanantaina. Vai olikos se sunnuntaina? Mikä päivä nyt on?

Lintupönttötapettia en aio seinälle laittaa, mutta ensi vuonna kuuseen voisi askarrella paperisia pönttöjä. Naulakkoa ihailen kuvasta kun ei sille meillä missään paikkaa ole.

*****

Thinking about new years resolutions, comparing myself to others and the sillyness of it. Not quite sure if I'll continue blogging in english next year as I'm kinda thinking about cutting back on the time I spent in front of this laptop.

Jatkuu!

2011-12-27T09:27:00.000+02:00

Joulu on ihana! Ollaan syöty, saunottu, löhötty, avattu paketteja, pelattu, katsottu telkkaria, nautittu. Tänään alkaa paluu arkeen, mutta vain pehmeästi: kuusi ei lähde minnekään ennen loppiaista. Pistän pyjaman odottamaan sohvan reunalle, sujahdan siihen heti kun kotiin taas pääsen, ja sitten löhöän vähän lisää kuusen valossa. Kirppukin on viihtynyt koko joulun uudessa yöpaidassa ja puputoffeleissa, myös eilisellä mummulareissulla. (Harkitsen vakavasti ajavani seuraavan kerran vasta kesällä. Tai sitten kun ei ole tuulista/liukasta/loskaista/pimeää tai muuta mieltä järkyttävää asiaa). Olen opetellut kuulkaa shakkiakin. Toistaiseksi häviän joka pelin, mutta aion tulla mestariksi. Ensi jouluna ollaan mestareita kaikki, ja miettikääs miten hyviä kymmenen joulun jälkeen! Tai viidenkymmenen!

Nauttikaa väliviikosta, mä kipaisen tästä postiin noutamaan pari myöhästynyttä joululahjaa...

Fiiliksiä

2011-12-22T21:50:00.001+02:00

- Siksi on keksitty kynsiharja kun hammasharjalla on hankala puhdistaa sormenpäitä.

- Ensi kerralla kumihanskat käteen kun aletaan sotkea elintarvikeväreillä.

- Joku on käsikirjoittanut mun elämääni jonkun käsittämättömän kornin tv-draamaleffan. Sellaisen "perustuu tositapahtumiin". Vois vaihtaa tyylilajia, joku kevyt hömppäkomedia olis just nyt tosi kliffa. Nimim. mieluummin vähän yksinkertainen kuin aina huolissaan.

- Peräkärryn kanssa en muuten enää aja, nimim. anteeksi, mutta voisitteko kenties peruuttaa puolestani kun en osaa ja ehkä haluatte tästä pihastanne pois kun oon tässä tukkeena, hehheee.

- Ehkä mun elämäni onkin draamakomedia? Niin muuten onkin, elämä on se draama ja mää se komedia.

- Se oli ihana kun yhden pitkän päivän päätteeksi tukka oli ihan pörrössä ja olo hikinen ja väsy, niin iso tyttö sanoi että sä olet äiti kaunis. Voi sitä <3
- Meillä on nyt ensimmäinen välkkyvä ja soiva jouluhärpäke, paitsi että se ei soi, se on vähän rikki. Mutta siinä on jääkarhu ja pingviini ja ne tanssii ja valot välkkyy. M a h t a v a a.

- Kuusi kuuluu koristella aattoaamuna, paitsi että me koristeltiin se just tänä iltana kun alkoi tuntua siltä että pikkasen joulun taikaa olis hitto vie paikallaan. -Ja sehän toimi!

- Ihan valtaisan iso ja lämmin jäniksen rutistus kaikille tässä näin *hali* Ja se pitää sitten jakaa rakkaille kanssa.

2011-12-17T13:42:00.000+02:00

Talon piirustukset on valmiit ja niin on pöntöllinen taikinaakin vietettyään yön vintin viileessä. Aamupäivän siivosin tuota *voimasana* keittiötä leipomiskuntoon ja äsken hain kebabit kun en jaksanut enää ruokaa laittaa. Talo on leipomista vaille valmis ja keittiö odottelee uutta sotkua, että nymmää menen!

*****

The blueprints are done and so is my ginger bread dough after spending the nigth in the attic. I spent the whole morning cleaning that *expletive* kitchen so that it's actually possible to bake something in there and then I ran out to get us some kebabs 'cause I was too tired to cook. There's a house waiting to be baked and a kitchen ready for a new mess, so I'm off!

Love Love Love

2011-12-12T21:14:00.000+02:00

Makkarin muuri on nyt ihan lovee. Siinä on kaikki ihanat rakkaat joita tuijotellessa unohtuu murheet. Tasoittuu ainakin. Otin ihanat myös kainaloon ja sitten pötköteltiin ja tuijoteltiin kuvia yhdessä. "Muistatko ton?" "Joo muistan!" "Mä haluan ainaki ilosen vaimon ja jos tulee ensimmäisenä poika nii sen nimeksi tulee Pelle Peloton."

Reipastunut jänis tykkää että kaikki on ihan hyvin kotikolossa.

*****

The bedroom chimney wall is now full of love. All my most loved ones are there and when I look at them, worries melt away. Or at least shrink. We looked at the pictures together, lying on the bed. "Remember that?" "Yes I do!" "I want a wife who laughs a lot, and if we have a son I'll name him Gyro Gearloose."

The brave rabbit thinks all's well.

Jäneksiä, lääkekaappi ja kynttilöitä - Rabbits, Meds and Candles

2011-12-10T18:16:00.000+02:00

Äiti on ollut vähän pois pelistä pari päivää ja joulusiivo on sitten jo aikamoinen, mutta ei se mitään. Olen lääkinnyt itseäni leikkelemällä lumihiutaleita ja noh, ottamalla lääkettä. Kiva tunnelmavalaistus tossa lääkekaapilla nyt onkin! Jäneksiä siinä on myös, jänekset on kivoja.

Eilen mummulaan ajellessa tuuli nakkeli välillä autoa liian lähelle reunaa ja minä pelkäsin. Poljin ankarasti jarrua, mutta se ei paljon auttanut kun mies ajoi ja polkimet oli sillä, niinku homma menee... Mikä on ihan hyvä, koska välillä lensi kädetkin silmille, mikä taasen ei ole hyvä asia jos sattuu olemaan itse siinä ratissa. Kyytipelko onneksi unohtui kun näin tien varressa kaksi kaunista jänestä odottelemassa ylitysvuoroa. Reippaita olivat.

Enää ei tarvi ajaa uusiksi ojaan joka kerta kun silmät menee kiinni, mutta nyt pohdin valmiiksi mitä haluan sanoa ensi viikon megapalaverissa jossa keskustellaan villimiehen asioista. Täytyy löytää rohkeus jostain takaisin ennen sitä, jäiköhän se sinne ojaan pitämään seuraa puuttuvalle pölykapselille? Se on varma että pupupöksy en aio olla. Harjoittelen tässä jellonaäitikarjahduksia: mur. Jos en ehdi leijonaksi niin reipas jänes kyllä riittää, onhan mulla tuo karhumies vierellä siellä(kin).

*****

Mom's been a little bit out of it for the past couple of days, and the state of this house looks like it. That's ok... kind of. I've medicated myself by cutting snowflakes, and, well, taking meds. As you can see, there's a very lovely atmosphere around the medicine cabinet with all those candles. And rabbits. Rabbits are nice.

Yesterday I was a nervous wreck as we drow to my parents house in the violent wind. I was hitting the brakes like a maniac, as the wind kept blowing our car too close to the side of the road, but it was no use since hubby was driving. Which is a good thing, because my hands were covering my eyes quite often, too, and that is not something you should do while driving. But, my acute fear of moving cars was quickly forgotten as soon as I saw two rabbits waiting for a chance to cross the road. Brave rabbits.

I don't crash into a ditch every time I close my eyes anymore, instead I'm trying to figure out all the things I want to say next week when we have a big scary meeting to discuss little wildman. I've got to find my courage before that. Maybe I left it in the ditch with the missing hubcap? I don't like being a scared little bunny. I'm working on my mother lion roars. Or maybe a brave rabbit is enough. I think it will be, and I'll have hubby there on my side. So it's gonna be alright.

14.1.2008

2011-12-09T12:06:00.000+02:00

On tosi mukavaa kun isillä on nyt paljon vapaata niin ehditään leikkiä vähäsen äidin ja isinkin kanssa. Minun pikkusiskokin osaa jo nukkua päivällä kun sen mahaan ei enää satu. Äiti ja isi päätti vaihtaa sille toiset vitamiinitipat ja nyt sillä on ihan hyvä olo. Minä tykkäänkin siitä kun se naureskelee ja rupsuttaa, mutta en malttaisi odottaa että se oppisi vaikka konttaamaan. Aamulla jo näytin mallia mutta ei se oppinut vieläkään. Äiti sanoo että kesällä se oppii, ja se on sitten hyvä. Vielä se ei osaa syödä keksejäkään ja sekin on hyvä kun minä saan syödä ne kaikki!

Tänään me jouduttiin Iidan kanssa siivoamaan oma huone, vaikka oli eilenkin siivottu. Mutta äiti sanoi että taas on hirveä sotku ja nyt kyllä siivoatte tai ei tapahdu mitään kivaa. Sitten se meinasi taas ihan hermostua niin me siivottiin. Vaikka välillä unohdettiin ja ruvettiin leikkimäänkin. Sitten Iida meni kerhoon ja Vilja rupesi nukkumaan. Minä ja äiti lähdettiin ulos ja isi jäi sisälle vahtimaan Viljaa ja tekemään niitä morreja mitkä hohtaa pimeässä, ne on ihan mahtavia! Ensin me käytettiin Nelliä pissalla, ja minä löysin leikkipuistosta hienon luistelujään. Äiti huusi että "älä mene siihen kun sulla ei ole kumppareita!" Mutta ei minun kengät silti kastunut vaikka yritin hyppimällä saada jäätä rikki. Sitten lähdettiin omalle pihalle lumihommiin mutta ensin juoksin kiikkumaan ja liukumäkeen ja kiipeilytelineeseen ja kiersin puiden alta ristiin rastiin sokkeloa.

Me ollaan tehty pihalle lumilinna. Eilen minä ja Iidakin pyöriteltiin monta palloa, minä tein jätti-isoja mutta Iida ei. Se teki vain semmoisia aika pieniä. Sitten me ruvettiin Iidan kanssa kiipeilemään siinä lumilinnassa, vaikka äiti komensikin meitä koko ajan tiivistämään pallojen välejä ettei ne putoaisi. Mutta ei ne pudonneet vaikka minä koitin työntääkin ja hyppäsin niitten päällä. Joskus äiti hermostuu kun me rikotaan sen tekemiä mutta ei se haittaa. Äiti sanoi että tästä tulee nyt pelkkä karvalakkimallinen linna ettei sitten harmita rikkimeno. Mutta ei se kyllä miltään lakilta näytä, äiti taas vaan huijasi... Tänään siihen linnaan tehtiin semmoinen liukurimäki. Äiti kolasi aika paljon lunta siihen kasaan ja minä istuin kyydissä kun se on niin kivaa. Välillä äiti sanoi ettei se jaksa, mutta kyllä se sitten jaksoi taas. Siitä mäestä oli sitten hyvä liukua, menin tosi pitkälle ja se oli kivaa!

Äiti sanoi että me tarvitaan tosi iso kylppäri kun kaikki vaatteet on märkiä ja ne pitää laittaa sinne kuivumaan. Sinne tarvitaan semmoisia roikottelupaikkoja paljon niin että kaikki kuivuu hyvin. Tänään tuli Martti-pappakin tekemään hommia, mutta ei se vielä kylppäriä tee, paukuttelee vaan tuolla yläkerrassa enkä minä saa auttaa.

Äitiä meinasi ulkoleikkien jälkeen väsyttää, mutta onneksi Iida jaksoi ruveta leikkimään minun kanssa. Me ollaankin leikitty vaikka mitä, ja illalla pidettiin vielä tanssit. Me tykätään paljon siitä puuhevonen-levystä kun siinä on niin hyviä tanssimis lauluja. Me aina heilutaan ja pyöritään niin hassusti että naurattaa tosi paljon ja tulee hiki ja tukka menee ihan märäksi ja posket punaiseksi. Nyt minä kyllä innostuin niin paljon että kaaduin ja sattui ihan hirveästi. Äiti puhalsi minun naamaan niin sitten menin takaisin tanssimaan vaikka vielä vähäsen tuli itkua. Sitten minä tanssin uudestaan niin liikaa että kaaduin ja pää osui isoon arkkuun ja sattui vielä enemmän ja äiti meinasi ensin hermostua mutta ei se ehtinyt kun se huomasi että päähän tuli iiso kuhmu ja tukan alla oli pieni haava myös. Silloin äiti sammutti musiikin mutta ei se paljon haitannut kun ei minun enää tehnyt mieli tanssiakaan. Äiti pisti minun päähän pussillisen kasvissuikaleita että kuhmu menisi pois. Sitten me ruvettiin katsomaan Tikua ja Takua ja niin se kuhmukin parani.

Tämä päivä olikin taas aika niin kiva että unikin tuli ihan nopeasti. Olisin halunnut että Vilja tulee viereen nukkumaan, mutta ei se malttanut kun sen piti vielä syödä ja röyhtäistäkin. Varmaan se vähän rupsuttaakin ennen kuin saa unta... Vauvojen pitää tehdä niin tai muuten niitten mahaa nipistelee.

Olen tässä lueskellut vanhaa blogia, nauranut ja itkenyt ja muistellut. Katsellut kuvia joissa on pieniä vauvanvarpaita ja pörröpäisiä ipanoita... Saatanpa näitä laittaa enemmänkin tai sitten en. Tämä kuitenkin oli tarve jakaa. Kirppu oli kuusiviikkoinen (tosi pikkukirppu), villimies neljä ja puoli ja isotyttö melkein kuusivuotias.

Onnen tunteita

2011-12-07T01:12:00.002+02:00

Hetken ehti käydä mielessä että mitä jos lapset pettyy kun laatikossa ei olekaan mitään. Ihan turhaan, koska se oli heti maailman mahtavin laatikko: niin iso että iskäkin mahtuu. Siitä tuli tonttujen tukikohta, sitä on koristeltu jo aika paljon (enemmän kuin näissä kuvissa näkyy), ja poika nukkui siellä yhden yönkin aivan onnellisena. Miten ihanaa, olla onnellinen tyhjästä laatikosta! Ja se tarttui.

Tein tänään reissun Ikeaan parin kaverin kanssa. Tulin sieltä ulos kassit täynnä, mutta samanlaisesta onnentunteesta ei kyllä ollut tietoa. Kotimatkalla, melkein kotona jo, kesken lauseen jokin meni vikaan, peräkärryn rengas haukkasi liukkaan tien laitaa ja sitten mentiin. H i t a a n kaaren jälkeen auto tumpsahti ojaan vastaantulijoiden puolelle, niin pehmeästi kuin käsi olisi sen pumpuliin nostanut. Onneksi vauhtia ei ollut enempää. Enkeleitä taisi olla matkassa, oli pakko olla. Kolme hölmistynyttä naista kömpi ehjänä ulos, auto jäi sievästi parkkiin sinne ojaan.

Nyt en saa unta, jos pistän silmät kiinni päässä pyörii se sama hidas kaari. Suren kavereiden ikeaostoksia vaikka tiedän ettei niillä ole mitään väliä. Olen onnellinen siitä että pääsin kotiin. Täällä on kaikki mitä voi tarvita.

kenraali

2011-12-05T09:09:00.000+02:00

Meillä on vähä ylhäiset varjot tuolla takan luona missä kenraali valvoo kynttiläarmeijaa. Sillä on toinen silmä hukassa, mutta se pärjää kyllä yhdelläkin. Pitäiskö tehdä silmälappu? Tänään aurinkoa ei vielä näy, mutta maassa on lunta, ihan vähän, mutta sillä pärjätään.

Mulla on hankittuna yksi joululahja, kortteja ei ole kirjoitettu yhtään, joululaulut ei oo soineet eikä piparitaloa kasattu, mutta joulufiilis on kouluasteikolla ainakin ysi. Iso lämmin punainen ysi. Toinen joulukoristelaatikoista on nostettu esiin ja sitten eilen mies toi sellaisen superyllärilaatikon että lapset meni ihan pipareiksi innosta!

Päätin just että haen maalikaupasta kaks pientä koepurkkia. Tip tap!

*****

Pretty royal, the shadows around our fireplace. The general stands there watching over an army of candlesticks. He's lost an eye recently, but he's fine with having just one. Maybe I'll make him an eye patch... Today the sun isn't up yet, but theres snow on the ground. Not much, but enough.

I've only got one present, haven't written a single card, listened to christmas songs, or made a ginger bread house, but my christmas feeling on a scale of 1-10 is at least a nine. A big warm red nine. One of our two decoration boxes is already empty and yesterday hubby brought a big surprise box so cool that our kids went nuts!

Just decided I'm getting two test cans of paint today.

2011-12-03T11:50:00.001+02:00

Työllisyysuutisia: aarrekarttanen teki taikojaan ja pisti tekemään valintoja. Eilisestä lähtien minulla on yksi työpaikka, päätöksen tein jo yli kuukausi sitten.

Talousuutisia: lompakko laihtuu... Oliko tämä nyt mikään uutinen?

Säätiedote: etelästä, pohjoisesta, sivusuunnista ja sisältä leviää kevyttä ja helppoa oloa, stressirintama väistyi niin nopeasti ettei tutka kerinnyt havaita minne se meni. Tervemenoa.

Loppukevennys: hammaslääkäri sanoi että mun suussa on jäkälää! ( Ei ole niin ällöä miltä kuulostaa, ihan tosi). Pari viikkoa sitten söin penisiliinikuurin joka tappoi angiinapöpöjen lisäksi kaikki hyvät pöpöt ja nyt ikenenissä mellastaa joku hitsin punajäkälä. Voiko enää enempää olla jouluihminen jos kasvattaa omat jäkälänsä? Tip tap, pussaan kuin poro: jäkälät suussa.

*****

Employment News: My treasure map made me consider things, and as of yesterday I only have one job. The decision was made over a month ago.

Financial news: My wallet will be getting very thin... Nothing new there, actually.

Weather forcast: A feeling of lightness and ease is approaching fast from south, north, both sides and from the inside out. The grim stress front dissapeared so fast we've no idea where it went. Good riddance.

Fun News: The dentist told me I've got lichen in my mouth! (not as gross as it sounds, I promise). Apparently, the medication I ate a few weeks back, did a very good job and in addition to killing the angina germs it killed all the good germs in my mouth, too. So now there is something called lichen planus in my gums. Can you get any more christmassy when you're growing your own lichen? Deck the halls with whatever, I'm kissing like reindeer do, with lichen in my mouth.

joulunpunaista ja yönsinistä - Christmassy Red and Night Sky blue

2011-11-30T11:11:00.000+02:00

Flunssa vol.eneesjaksalaskea. Onneksi on lääkettä, punainen peitto ja vapaapäivä! Ehkä tämä tauti koittaa sanoa että pysähdy nyt, ihminen. Fiilis on ihan iisi. Ihastelen Koti ja keittiö lehdestä yhtä kuvaa, jossa on hienon värinen seinä. Olen onnellinen ettei ole muuta murhetta kuin joku seinän väri ja pikku flunssa.

Joulumielikin on tuloillaan, ihan kuin vuosi sitten, että nou hätä.

*****

Flu, vol. I'mnotcountinganymore. Good thing I've my medicine, my red blanket and a day off! Perhaps someone is trying to tell me to slow down a bit. And I'm gonna. Feeling easy. Looking at a picture in the latest Koti ja Keittiö-magazine, it has a very nice wall colour. I'm grateful all I've got to worry about are yellow walls and a flu.

*

2011-11-27T16:40:00.000+02:00

Juhlapuussa on iloisia tähtiä, pikachu, strösselivuori ja vaikka mitä muuta. Siinä lukee " paljon onnea vilja 4 vuotta". Ihania tällaiset päivät! Sankari heräsi jo kuudelta supattamaan ja hymyili koko aamun ja päivän ja varmaan hymyilee vieläkin. Auringon paistetta, vieraita, vauhtia ja paljon paljon herkkuja, suuri hitti oli vaahtokarkkisuklaa jota tehdään varmasti toistekin.

Erityiskiitos siskolle joka toi valurautaisen jalan puulle. Tuossa kohtaa oli ennen se keittiön vihreä ~~kirja~~romuhylly mutta nyt siinä on hyvä paikka puulle. Sellaiselle oli tilausta.

*****

There are happy stars, Pikachu, sprinkle mountain and lots more on the tree. It also reads " Happy 4th birthday, Vilja". I love days like this! Flea was up at six am and was all smiles all morning and all day, still is. Quests and fun and lots of yummy things to eat, we especially loved the marshmallow chocolate. We'll definitely make that again.

Special thanks to my sister who brought the lovely iron stand for our tree. The kitchens green shelf used to be there, but now it's a perfect spot for a tree. We needed one.

Huomenna - Tomorrow

2011-11-26T18:31:00.000+02:00

Huomenna on juhlat, tässä valmistellaan koristetta juhlapuuhun. Ensimmäinen kakku lässähti ja oli raaka, toinen luullakseni onnistui. En uskaltanut vielä tarkistaa, mutta nyt sen teen. Mukavaa lauantai-iltaa kaikille :)

*****

Tomorrow we're having a party, the girls are making decorations for the party tree. The first cake was a big flat fail, the second one turned out ok. I think. I haven't actually checked it yet, but will do so now. Have a nice saturday evening :)

Romua keittiössä - Junk in the Kitchen

2011-11-23T06:30:00.006+02:00

Hmm... Näitä kuvia ottaessa tuli mieleen että ehkä seinien värin sijaan keittiössä mättääkin se että siellä on liikaa romua. Erittäin epäfengshui. Halusin tuon vanhan vihreän hyllyn siirtää keittiöön sillä ajatuksella että se toisi vähän huonemaisempaa fiilistä ja rikkoisi peruskeittiön kaavaa. Ihan kiva idis, mutta näiden kuvien perusteella tuli boheemin rentokeittiön sijaan kauhee romuvarastoköökki. Ai kamala.

Vika on kuitenkin kamerassa, näin päätin. Kuvakulmat vääristää ja väritkin näyttää kummilta ja pimeiltä. Oikeasti keittiössä on aika kotoisaa, valoisaa ja tilavaa (sotkuista myös). Meidän näköistä. Vaikka en pistäisi vastaan jos jostain löytyisi ovellinen kaappi jonne piilottaa tuota tärkeää kamaa. Huomaatteko mihin tämä on menossa? Aikani kun pähkäilen niin huomaan että keittiön kaapistotkin itseasiassa voisi vaihtaa ja jääkaappi on liian pieni tai pakastin ainakin...

No mutta, se alkuperäinen närästys eli keltainen seinäväri näkyy lähimpänä aitoa tuossa toiseksi alimmassa kuvassa. Aika lälly on.

*****

As I was taking these pictures I thought that maybe the main problem isn't the boring wallcolour, but all that junk instead. Very un-fengshui. I moved that green old shelf to the kitchen thinking it would break the basic-kitchen style and make it look more like any other room. A very good idea, but instead of a cool bohemian kitchen I seem to have created a cluttered junkykitchen. Oh dear.

I decided to blame the camera. The angles I took the shots make everything seem smaller, the colours look all wrong and on top of that, it's dark and gloomy. In real life the kitchen actually is quite cozy, bright and roomy (and messy, I confess). It looks like our kitchen. Although I wouldn't mind a nice cupboard so I could hide some of that junk behind closed doors. See where this is going? I'm about to realize that in fact, the cabinets are all wrong and the freezer is too small and I'll just have to redo the whole thing...

Oh well, the original cause of my frustration are the yellow walls. The colour looks most accurate in the second last picture. Tame.

Tapettibongari - Wallpaper Spotting

2011-11-22T09:44:00.000+02:00

kuvat Pihlgren ja Ritola, Historic Style Wallpapers, William Morris

Puolen tunnin selaamisen jälkeen tykkään vähän kaikesta. Ota tästä sitten selkoa. Näistä ylimmäinen eli Pihlgren ja Ritolan kirsikka tumman sinisellä pohjalla on sellainen kotoisin ja helpoin ja todennäköisin toteutumaan, alimmainen William Morrisin Blackthorn taas sitä herraskaista tyyliä mitä koitin eilen kuvailla. Tykkään molemmista paljon. Ja sitten siihen väliin mahtuu tuhat ja sata erinäköistä ja tyylistä joista tykkään myös. Sen verran selkeni että haluan jokseenkin syvää väriä, sellaista josta ikkunat piirtyy esiin selvästi. Kolibrit on aina plussaa. Ei mulla muuta, jatkakaa :)

PS: niin ja sitten olis vielä nämä söpöläiset.

*****

After half an hour of intense web browsing I like a bit of everything. The first wallpaper, Pihlgren and Ritolas Kirsikka (cherry) on a dark blue base is the most homely, easiest and most likely the one (out of these options) that hubby might approve. Not that he really cares about these things. The last one, Blackthorn by William Morris represents the style I tried to describe yesterday. I like them both a lot. And of course, there are dozens of other wallpapers I like quite a bit, too. What has become clear is that I need a deep colour, one that frames the windows clearly. Extra points for hummingbirds. Ok, so that's all... maybe ... Carry on :)

PS: Oh, and there are these cuties, too.

2011-11-21T12:05:00.000+02:00

kuvat kodin kuvalehti 23/2011 ja tapettitalo

Äiskän lehteä selatessa pysähdyin ihastelemaan tuollaista kaunista tapettia. Arvelin että se olisi ehkä jotain näitä ferm livingin suosittuja kuoseja, mutta illalla selatessani tapettimalleja netissä samat perhoset tulivatkin vastaan tapettialon sivuilla. Olen sen siellä monesti nähnytkin ja ohittanut ihan yhtä monta kertaa, voi tapettitalo, milloin tajuat hommata sivuillesi hyvät mallikuvat siitä miltä ne synkän ja kummallisenkin näköiset tapetit näyttää seinillä? Tuo olisi aika ihanan pirteä tapetti vaikka lastenhuoneeseen.

Syy siihen tapettien selailuun on kyllästyminen keittiön haaleankeltaisiin seiniin. Haaleampiakin keltaisia on, mutta minun makuun tuo ennen niin ihana aurinkoinen sävy on alkanut näyttää Tiimarin pääsiäiskeltaiselta, ysärikeltaiselta, Anttilan neulepaita vuodelta -88 keltaiselta. Liian lällyltä. Tahtoisin jotain vähän skarpimpaa, raikkaampaa, särmempää. Ja ruokahuoneen puolelle olis ihan ihana laittaa joku rouheakuvioinen värikäs tapetti. Sellainen herraskainen "paronin kalsarit" kuvioinen vaikka.

Ei sillä että nyt olisi kauheasti tarvetta saada lisähommia taikka että olisi sen puoleen rahojakaan alkaa ihan huviksensa tapetteja ostamaan... Mutta olishan se kiva. Niin että selailen täällä tapettisivuja ja koitan miettiä mikä olis kiva väri jos vaan maalais. Onko ehdotuksia?

*****

That wallpaper caught my eye as I was browsing through moms magazines. I thought it might be from Ferm Living, but later as I was searching for wallpaper inspiration I found those butterflies on Tapettitalos site. I did remember seeing them before, but I'd always passed the model quickly. Oh, how do we get Tapettitalo to put some decent pictures of their wallpapers online? Ones where you could see good quality pictures of them actually on a wall and not just on a stamp sized picture. I'd love that wallpaper in a kids room...

The reason I'm looking for wallpaper models, is that I'm tired of our kitchen and the light yellow walls. I used to love that yellow, but lately it has seemed too pale for my taste. It's easter at Tiimari -yellow, nineties yellow, a sweater from the 80's -yellow. Just too tame. I want something brighter, fresher, edgier. And I'd love to dress the dining room with a bold colourful wallpaper. The print could be something in the style of a barons logn underpants.

Not that I don't have enough to do as it is, because I do, or that I have so much money I have to come up with these plans to get rid of it, because I don't. But it would be nice. So, I'll keep searching for cool wallpapers and thinking about colours. I could just repaint the walls, but there are so many shades to choose from. Any suggestions?

Pakkaspäivä - Frost

2011-11-20T18:36:00.001+02:00

Ihan oikea pakkaspäivä, vieläpä aurinkoinen sellainen. Aamulla oli kuurassa kaikki, telineelle unohtuneet matotkin, päivälläkin oli kuurassa kaikki ja mummulaan mennessä todettiin että järvi oli jäässä. Kotimatkalla pysähdyttiin heittelemään sinne kiviä, oli ihan pimeästi sinistä ja jäästä lähti vinkeä ääni.

(Papalle myönnetään kivien heittolupa mutta pilkille ei sitten ole vielä asiaa.)

*****

First real frost day, and a sunny one at that. This morning everything was frosted, even the rugs I forgot outside. During the day everything stayed frosted and as we drove to my parents house we saw that the lake was frozen, too. On the way home we stopped to throw rocks out on to the ice, it was dark and blue and the ice made the coolest sound as those rocks hit it.

Shuit Shait

2011-11-18T22:31:00.004+02:00

Tänään on yläkerrassa shuhissut laatikoita vinttiin, kintaita koreihin, poisheitettävää säkkiin ja sitä rataa. Työlistasta on viivattu yli puolet, mutta noiden kolmen viivan eteen sai shuijata koko päivän. On se vaan niin että kun on kasat, läjät ja pölyt nurkissa pois niin henki kulkee paremmin. Ihan samaa onko se sitten fengshuienergiaa vai ihan vaan perus maalaisjärkeä mikä talossa leijuu. Ainakin siivoojilla alkoi jalka nousta sitä sutjakammin mitä tyhjemmäksi lattiat muuttui, oltiin ihan flown vallassa. Shuin ja Flown ylläpidossa auttoi myös tuhti annos köyhiä ritareita ja pussi noitapillejä.

Onhan tuota tekemistä vielä, mutta nyt ollaan oikein tyytyväisiä tähän. Toisena päivänä ehtii sitten lisää. Ja aamulla oli hei maassa just sen verran lunta että näki jalanjälkensä pitkästä aikaa! Tonttukin jotenkin eksyi kurkkimaan, saa kai sitä vähän innostua ;)

*****

It's been a busy day piling boxes in the attic, sorting gloves and wool socks, throwing out stuff and so on. Half of my to-do list is done, and it took a whole day of shui-ing. It is undeniable, that once you get rid of piles of boxes and dust and garbage, it's easier to breathe. Be it feng-shui-energy or just common-sense-energy, who cares as long as it works. The less stuff was on the floors the more lively us cleaners got. Pure flow. What helped keep the flow going was a pile of delicious french toast and a bag of candy.

There's still a lot to do (isn't thera always), but I'm happy. We'll do more another day. I knew this was going to be a good day the minute I saw the snow. There was just enough to make shoeprints. Elf approves this too. It's ok to get a tiny bit christmassy if you feel like it.

Donnan pajalta

2011-11-17T19:27:00.000+02:00

kuvat Hilary Walker

Huomenna vapaapäivä, jee :) Arvatkaa onko tavarat päässeet vinttiin... no eipä ole, ei. Mutta annoin niille viikon aikaa, sitten on Kirpulla synttärit ja olis kiva jos teemana voisi olla joku muu kuin extreme hoarding.

Enkä tule toimeen sen kamerankaan kanssa, joten katsotaan lisää näitä Hilaryn kuvia, näissä kun on vielä mun lemppari Wilsonin Donna työhuoneineen. Tekee mieli kaivaa ompelupöytä sieltä kaman alta ja vähän surautella jotain jännää. Olis esimerkiksi yksi silimätyyny odottelemassa... Mutta ihan ekaksi otan rennosti sohvalla, ihan oikeesti. Töllötän telkkaria ja nollaan päätä.

*****

Tomorrow's my day off, wohoo :) Guess who still hasn't cleaned her house - yes, me. But I've given myself a week to do this, then it's Fleas fourth birthday party and it would be so nice if the theme was something other than extreme hoarding.

I still can't get a decent picture with my camera, so let's look at some more of Hilarys pictures. These fun shots show the lovely Donna Wilson in her natural habitat. Makes me want to dig my sewing table from under all those boxes and make something. There's an eye pillow just waiting to be sewn... But first I'm going to kick my feet up and do nothing, for real this time. Just watch some telly and reset my head.

-

2011-11-15T11:01:00.002+02:00

kuvat Hilary Walker

Voi mun pientä pokkariani, se ei osaa tulkita tämän vuodenajan valoa ollenkaan. Piti ottaa kuva omasta kirjahyllystä tähän jatkoksi, mutta kontrasti noihin Hilaryn kuviin oli sen verran karu että jätetäänpä se toiseen kertaan. Kirjahyllystä piti tehdä aasinsilta siihen että täällä on vähän paikat myllerryksessä pienen idean jäljiltä. Idea oli että siirretään toinen kirjahylly keittiöön että saadaan vaihtelua elämään. Mun idea, mieshän ei toki tällaista vaihtelua kaipaa.

Kirjahyllyn tieltä piti siirtää lipasto, ja lipastossa olleet lapaset piti siirtää kuistin kaappiin. Siispä kuistin kaapista piti siirtää siivouskamat keittiön romukaappiin, joka on täynnä romua. Siispä se romukaappi piti siivota myös. Homma vähän venyy kun on edelleen sairasteltu, mutta tänään aion saada itseä niskasta kiinni ja nakella vähän tavaraa vintille. Sitten on taas helpompi hengittää. Erittäin feng ja shui.

Raivausmusana toimii Florencen uusi levy josta menen pikkuisen sekaisin. Jos se olisi kuva, se voisi olla tämä.

*****

Oh dear, my sad little camera doesn't know what to do this time of year. I was going to ad a pic of my newly arranged bookshelf, but the contrast between mine and Hilarys photos was just too much. I've got the house in a mess after an idea I had to move one of our bookshelves into the kitchen.

Moving the bookshelf meant I had to move a dresser out of its way, which meant I had to find a new place to keep the stuff that was in the dresser. So I had to clean out one of the closets in our porch, and make room for that stuff in a cupboard in our kitchen. And that cupboard, of course was full of stuff. That's a lot of organizing.

I haven't actually been in the best moods for cleaning and finishing this wonderful idea, but today I think I might get at least some boxes into the attick and out of our way. Then it's going to be easier to breath. Very feng and Shui.

Florence is going to keep me company, I love her new album. If it were a picture, it would be this one.

*Siuh

2011-11-14T10:18:00.002+02:00

Lankaterapian seurauksena syntyi keltainen rinkulahuivi joka on muhkea ja pussittaa lämpöisesti tuossa kaulalla. Muotokieli toistuu aika kivasti silmien alla, terveisin nimimerkki nukkuminen ois kiva. Nyt hyppään rakettiini ja singahdan töihin *siuh*.

Mukavaa viikon alkua!

Edit: ai niin, piti linkittää tämä maailman selkein patenttineuleen ohje, minäkin hoksasin jo toisella yrittämällä :)

*****

My knitting therapy produced a very comforting yellow scarf. It rests on my neck in the most comforting way, and looks very generous and puffy. Ofcourse, being the stylish girl I am, I've got the puffy eyes to match! You know, I really wouldn't mind getting some sleep... But now I'm off to work on my new button rocket, *zoom*.

Have a nice week!

Isä - Dad

2011-11-13T11:23:00.000+02:00

Hyvää isänpäivää!

Human heart

2011-11-11T10:50:00.002+02:00

kuvat: we<3it ja kissakuva täältä

No nyt mä sen tajusin. Mulla on sydämessä liian vähän putkuloita! Asiat ei pääse sieltä ulos vaan jää sinne pyörimään tukkeeksi. Katsokaas homma menee näin: jostain ilmestyy iso huoli, ja se menee sydämeen sisälle tuollaisesta putkesta näin *dam dam dam*, sitten se poukkoilee siellä ja kasvaa, ja kaiken aikaa sen perässä putkuttaa monenlaista juttua sinne sydämeen. Sydän koittaa käsitellä ja tehdä jopa yhteistyötä aivojen kanssa, mutta niistä nyt ei ole mitään apua sillä se poukkoileva huoli ja kiire on muuttaneet ne tutisevaksi hyytelöksi. Ei siis apua sieltä. Sitten, hahaa, just kun se huoli on suunnilleen löytämässä tietä ulos, se saakin lisävoimia ja suorittaa hyökkäyksen *pum* eikä sitä aavista ennen kuin osuu. Siitä seuraa kaaos ja sekasorto ja yhtäkkiä pieninkin vastoinkäymisen murunen on liikaa ja hanat aukee. Tulee ne huolet tietysti ulos sitäkin kautta. Tulvaportteja.

Diagnoosini on että tarvin ohitusleikkauksen. Siinä rakennettaisiin ohituskaista jota pitkin kaikki se ei niin tärkeä ankeus saisi kulkea ihan vaan sydämen ohi *huisk*. Olispa kätevää.

Leikkausta odotellessa määrään itselleni hauskaa lukemista ääneen höröttämisen säestämänä, suklaata sekä neuletöitä. Kuuri loppuun ja toistetaan tarvittaessa. Ja sitten toistetaan uudestaan koska se on kivaa :)

*****

It's all clear to me now: I don't have enough tubes in my heart! Things get in but then they don't find a way out, and so they stay and block everything. You see, this is what happens: A big ugly Worry gets to your heart, here it goes through the tube *dum dum-de-dum*. Then it bounces around uncontrollably, and it grows, and all the time all kinds of things float in through the tube. The heart tries to process them the best it can, and even tries to get some help from the brain, but it's no use. Because that big bouncing Worry has turned the brain into a useless wobbly chunk of jello. And then, just as the big Worry is sort of starting to get pushed out, it gets more power, yells "charge!", and attacks you again. Pow. And you don't see it coming. What follows is mayhem, and just like that even the smallest tiniest thing is too much, and I tell you, it's not a pretty sight. The gates fly open and ~~everything~~ a lot of stuff pours out. Well, at least they come out. Through the flood gates.

So my diagnosis is this: I need a bypass. I literally need someone to build a bypass in me so that all those little meaningless things can just be directed through without getting to my heart. I would like that.

While waiting for the operation I'm prescribibg myself a funny book with bursts of laughter, chocolate and knitting. Repeat if necessary. And then repeat again just because I'll probably want to.

Aamulla on hämärää - It's Dusky in the Morning

2011-11-09T08:43:00.001+02:00

Huomenta täältä hämärästä. Olo alkaa palautua normaaliksi, mikä on kiva koska tänään täytyy mennä töihin. Se ei ole kiva että tauti aloitti kierroksen uudestaan ja Kirpulla on taas vuotava nenä ja ääni hukassa. Pönttöuunikausi on avattu, samoin tähtivalokausi. Kudelmakausi jatkuu siinä sivussa, ja joku (se Kirppu) on nuppineulannut ensimmäisen koristeenkin seinään. Nurmikko on kuurassa, ja minuun on iskenyt mylläys-siivous-into. Hyllyjä tyhjentäessä ja uudelleen järjestellessä on löytynyt kaikkea kivaa: vanhoja kuvia ja unohtuneita aarteita. Melkein kuin jouluna :)

*****

Good, dusky morning. I'm starting to feel normal, which is nice 'cause I have to get to work today. What is not nice is that this darned flu decided to stick around and now Flea has caught it again. She's got a very runny nose and an impressively deep voice for a four year old girl. I've opened the fireplace-season, as well as the starlight season. Knitting season continues on the side and someone (Flea) has pinned the first decoration on the wall. The lawn is frosted this morning, and I've been struck by a very intense rummaging-cleaning-bug. As I've emptied shelves and arranged them again, I've found all sorts of nice things: old photos and forgotten treasures. Almost like Christmas :)

Hämärässä soi kauniisti tämä:

the Funky Bunch

2011-11-07T18:54:00.000+02:00

Ai että minä tykkään näistä väreistä. Tuju hernekeiton vihreä, ruskeat plyyshipöksyt (viihdyn niissä pehmoisissa plyysheissä nykyäänkin), smurffin siniset seinät - smurffitkin on taas muotia hei! Ja sitten tontun punaiset sukat. Värisuora! Ainoa mikä ei säväytä on nuo valjut mummupöksyjen väriset verhot.

Aika styleä porukkaa, sisko oli jo sillon näköjään nenä kirjassa kiinni.

Ah ja henkselit! Söpöä!

*****

Now that's a seriously great colour scheme. A thick pea soup green sofa, the brown velour pants (I still enjoy a soft pair of velour pants today), the smurf blue walls - who would have guessed smurfs would still be hip 30 years later? Oh, and lets not forget those elf red socks. It's a straight flush. The only thing I'm not feeling are those dreary grandma pantie-coloured curtains.

I'd say we're one stylish bunch. And I see lil sis had her nose glued to a book back then, too.

Oh, and those suspenders! Too cute!

Arvonnan voittajat

2011-11-06T21:08:00.001+02:00

No niin, ajattelin ensin siirtää arvonnan huomiseen, mutta nukkumaan ei saa mennä vihaisena joten pieni mielialan nostatus lienee aivan paikallaan. Itseasiassa päätin poistaa koko edellisen postauksen koska purkaukseni saattoi vain lisätä uteliaisuutta. Ei siitä sen enempää siis.

Onnettaret nostivat pienillä kätösillään kaksi nimeä: onneksi olkoon Kartanonrouva Elise ja anrinko! Laittakaa sähköpostia niin laitan kortit tulemaan :)

Kiitos arvontaan osallistuneille, teissä oli taas monta uutta tuttavuutta! Hyvää yötä ja mukavaa viikon alkua kaikille!

Raakaa - Raw

2011-11-06T10:52:00.000+02:00

kuvat vtwonen

Tykkään koko ajan enemmän vähän ronskimmasta tyylistä. Raaka puu näyttää hyvältä, samoin vähän sameammat värit. Kaikki nuo taljatkin näyttää oikein hyviltä (todellisuudessa en niitä kyllä haluaisi), samoin takka ja tuo kaunis nainen joka ei näytä yhtään kuumeiselta. Tällä hetkellä näytän henkilökohtaisesti parilta pyjamahousuja jotka on kaivettu sohvan alta, mikä ei ole kovin kaukana totuudesta.

Meillä on keittiössä sellainen raskastekoinen pöytä jonka petsattu ruskea on häirinnyt alusta asti. Olen sen meinannut maalata ja käsitellä vaikka millä tavoin, mutta nyt luulen että oikea lähestymistapa onkin perusteellinen hionta. Puun oikea pinta esiin ja sitten sen verran suojaa että pöytä kestää ketsuppitahroja.

Juu, ei muuta. Palaan takaisin patjalle, täytyy kerätä voimia maidonhakureissuun. Onneksi kauppaan on vain sata metriä... Korttiarvontaan ehtii vielä osallistua, arvonta suoritetaan illalla :)

*****

I find myself more and more fascinated by rough interiors. Raw wood looks beautiful, as do calmer, hazier hues. I also love the idea of warm hides (I don't think I'd love them in real life, though), the fireplace is beautiful as is the woman smiling. She looks like she definitely doesn't have a fever. At the moment I personally look like a pair of pyjama pants found under the couch. Which is not far from the truth.

We have a nice big dining table and I've never liked the stained brown colour it has. I've planned on painting it or giving it some other radical treatment, but now I'm certain the right thing to do is sand it down to it's own colour and then just maybe wax it lightly to protect the wood from ketchup stains.

Ok, that's all. I'm crawling back to my mattress, I must find the strength to go and get some milk in a second. I'm so happy the store is almost next door... There's still time to sign up for the little giveaway, I'm picking the winner tonight :)

Pojista ja kaloista - Of Boys and Fish

2011-11-05T11:23:00.003+02:00

Poika joutuu helposti vaikeuksiin. Se keksii kaikenlaista, yleensä se keksii kaikenlaista ja tekee sen ennen kuin edes tajuaa keksineensä mitään. Ihana. Se on villi ja vilkas, herkkä ja rakastava, täynnä elämää, kaipaa syliä ja halia ja nauramista. Meillä nauretaan paljon. Meillä on ronski huumorintaju, eikä meillä kauheasti söpöillä jos ei siltä tunnu. Se kulkee verissä.

Koulussa pidettiin ryhmätyötuntia, jokaisen ryhmän piti piirtää yhdessä hassu otus. Päätettiin että piirretään kissa. Poika olisi välttämättä tahtonut piirtää kalan. Omalla vuorollaan se sitten ilmoitti että nyt sen piirrän, kalan. Toiset vastustivat koska piti piirtää kissa, kissa eikä mitään kaloja. Yritettiin ehdottaa että no, piirrä se kala kissan suuhun. Että kissathan syö kaloja, piirrä se sille ruuaksi. Poika piirsi kalan tulemaan kissan pepusta. Ja hups, kuva oli pilalla. Muita oppilaita tietenkin harmitti. (Ymmärrän, että harmitti). Poika uhmasi, vastusti, ei kuunnellut muita.

Kotona kysyin että miksi piirsit kalan sinne peppuun ja poika vastasi vilpittömästi että no kun ope halusi että piirretään hassu otus. Voiko olla että poika ei uhmannutkaan, vaan että se onkin seitsemänvuotias poika jonka mielestä peppuvitsit on hauskoja? Pojan kotona ollaan sitä mieltä että peppuvitsit voi joskus olla aika hitsin hauskoja, äidiltä pääsi palaverissa naurunpyrskähdys kun asiaa kuvailtiin. Lapsellinen äiti.

Kahdestaan juteltiin pojan kanssa siitä, että joku juttu voi omasta mielestä olla tosi hassu, mutta muiden mielestä vähän kurja tai jopa loukkaava. Että niitä muitakin on hyvä kuunnella. Aina ei tarvitse tehdä niin kuin sanotaan, mutta kuunnella on hyvä. Itsekseni mietin sitäkin että erilaisuutta on joskus vaikea hyväksyä jos se ei ole kauhean sievää. Poika taitaa olla väärällä tavalla erilainen, mutta meidän mielestä se on kyllä paras ja rakkain poika joka ikinä on kohdusta ulos saatu.

*****

Our son gets into trouble a lot. He gets a lot of ideas, and often does things so fast he doesn't have time to realize he had an idea. Love him. He's wild and fast, sensitive and loving, full of life, craving hugs and kissess, loves to laugh. We do laugh a lot. We have a harsh sense of humour, we're not the cutesy kind. Well, we are when it comes to furry little bunnies burping or something like that. But generally, the harsh sense of humour runs in our bloods.

In school they had this team/group exercise. Each group of kids was going to draw a funny creature together. They decided to draw a cat. But our son really wanted to draw a fish. When it was his turn to draw, he told everybody he was going to draw the fish. Everybody objected, because they were drawing a cat, a cat and not a fish. They tried to suggest that he drew the fish in the cats mouth, 'cause cats eat fish, draw it like that. But he drew the fish sticking out of the cats butt. And just like that, the picture was ruined. The other kids were not happy. (I do understand their dissappointment). He had defied, protested, he didn't consider the other kids feelings.

At home I asked why he did it, why he didn't draw the fish into the mouth of the cat. "Because teacher said it was supposed to be a funny creature", he explained sincerely. Could it be he wasn't defying or protesting? Could it be that he is a seven year old boy who thinks butt jokes are funny? We think butt jokes can be hilarious, and I laughed at the meeting when I heard about this incident. Bad, childish mother I am.

At home we talked about how sometimes things can be very funny to ourselves, but unpleasant or even offensive to ohters. That you have to take other people into consideration. Which doesn't mean you always have to do what you're told. And to myself, I thought how difficult it is to accept difference when it isn't cute. So, it seems our son is different in the wrong way, but in our opinion he's the best and most loveable boy ever pushed out of an uterus.

...Ja koska mulla on tuhat astetta kuumetta ja kipua eikä yhtään itseseunsuuria, niin tässä vielä oikein huonon maun lapsellista kakkahuumoria:

2011-11-03T12:46:00.002+02:00

Koira syö kengännauhoja ja vaihtaa turkkia. Onneksi löysin harjan ja omistan imurin. Kengätkin hoksasin nostaa naulakon päälle ettei niin usein tarvi uusia nauhoja ostaa. Keittiön seinälle kirjattiin säännöt*, ihan yksinkertaiset, mutta niissä riittää haastetta tällaisille porsaille... Odotukset on silti korkealla!

(*Kutimilla on oikeus vähän lojua, samoin on ok tehdä leikkisaippuoita paperimoskasta ja teipistä sekä kerätä karkkipapereita ja vessapaperirullia. Ja muuta sellaista. )

Plussaa taas ikkunaremontille siitä että saan alakerrassa auki kuusi ikkunaa, ja ne kaikki menevät myös kiinni ihan kiltisti ilman että tarvitsee nyrjäyttää jäseniään. Kissakin tykkää.

Tuliskohan kohta sitä lunta? Jotain tällaisen epäluontevan siivouspuuskan on pakko enteillä...

*****

The dog is eating shoe laces and shedding its hair. Thank god I have a brush and a vacuum cleaner. I was even smart enough to move my laced shoes to a shelf where they are safe and I won't have to buy new laces as often anymore. I wrote down some rules* on the kitchen wall, very simple, but they offer a lot of challenge to us pigs... But here's hoping things will change!

(*Some things, such as a persons kinittings, have the right to lay around. And a person has the right to collect candy wrappers and toilet paper rolls. Or keep some selfmade soaps [made of paperscrap and tape]. And so on and so on...)

A big plus to the new windows, I can actually open six windows downstairs and close them without having to use all my strength. The cat likes these windows too.

I wonder if it's gonna snow soon... This sudden urge to do housework has to mean something.

Ennen ja jälkeen - Before and After

2011-10-30T08:20:00.001+02:00

Ennen jälkeen ja niin eespäin. Kesäkuussako tuota ulkovuorausta sitten aloitettiin vaihtamaan? Taisi olla. Vieläkin puuttuu lipat ikkunoiden ja oven päältä sekä räystäskourut. Seinät on maalattu vasta kertaalleen joten se on edessä ensi kesänä. Väliaikaiset portaat pitäisi myös korvata niillä kunnollisilla ja se terassi olis kiva, mutta katsotaan saadaanko sitä. Ensi kesän työlistan kärkeen haluaisin laittaa leikkimökin, se on kai hyvä pykätä ennen kuin lapset tulee liian isoiksi leikkimökkeilemään... Katonkin voisi maalata, toisessa kuvassa se on sateesta märkä ja näyttää hyvältä tummana. Mitäs vielä... no, kaikenlaista, vaikka hurjasti on tehty jo. Suurin osa on tehty jo.

Erikseen tahtoisin kiinnittää huomionne ekassa kuvassa ympyröityihin elementteihin. Vasemmalta oikealla siinä on likakaivon tarkistusputki ja miehen näppärä tuhkis. Molemmat on töröttäneet juuri noin viehättävästi muutosta asti (eli neljä vuotta), mutta nyt ne on poissa! Tai no, tuhkis on vielä tuossa maassa, mutta ei sentään enää roiku ulko-oven vieressä...

Ja ulko-ovesta puheenollen, sellainen hieno ulko-ovi hankitaan sitten joskus kun rahaa löytyy. Tuo on halvin mitä kaupasta löytyi, kun entinen oli täysin kelvoton ja piti korvata nopeasti. Kuvitelkaa siihen sellainen punainen ikkunallinen ovi, eiks ookki hieno?

*****

A few before and after pictures of our house. There are still things to be done, but most of the house is now done.

And I'm sorry, but I'm too tired to translate, I don't know why I do this every autumn... " Oh hey, we're moving to winter time tomorrow, I can sleep for an extra hour and that means I can stay up late!" I've been a mom for eight years and keep forgetting that kids don't do that, they wake up the same time every morning. So I was up before seven, not at nine like I thought...

Arvotaan - Giveaway

2011-10-28T07:00:00.000+03:00

Pidettäiskö pienet arpajaiset, ihan muuten vaan? Palkintona on kaksi pientä postikorttisettiä joutomaalta. (Piti laittaa tämä jo eilen, mutta ne siilit sekoitti pään ja unohdin). Huikkaa kommenttilootaan jos haluat mukaan ja onnetar suorittaa summittaisen valinnan vaikkapa tuossa ensimmäisenä marraskuun sunnuntaina eli 6.11. Ei mulla sit muuta tällä kertaa, mukavaa viikonloppua :)

*****

Let's do a little giveaway, just for the heck of it. I have two little sets of postcards from joutomaa. (I meant to post this yesterday, but those hedgehogs got me dizzy and I forgot). Just leave a message if you want in and I'll announce the winners on the first sunday of november... which is next week! 11.6. That's all I've got today, have a nice weekend :)

Ensilumi - First Snow

2011-10-27T10:50:00.000+03:00

Ei vielä maassa, mutta seinällä! Kolmannella kerralla onnisti ja sain napattua oman ensilumen joutomaan kaupasta :) Siellä on nyt talvea ja joulua ja kaikkea kivaa... Ajattelin ommella itselleni punavalkoraitaiset potkuhousut kotiasuksi, vähänkö olisin tyylikäs. Tai ainakin onnellinen... Ainakin varmaan tosi söpö! Tai vähän outo. Joku edellämainituista.

Söpöstä puheenollen, katsokaa näitä siilejä! Pikkusiili on ihan "Jei, oon siili, wuhuu!" Aseistariisuva asenne <3

*****

Not outside, but on my wall! Third time was the charm and I got my own copy of First Snow from Joutomaa webshop :) There's more winter prints, christmas and other stuff to find... I thought I'd sew myself a red and white striped jumpsuit to wear at home, I'd look very stylish. Or happy atleast... I bet I'd at least look cute! Or a little crazy... either one or the other...

Speaking of cute, look at these hedgehogs! Awwmydog... wee hedgehog is all "Yay, I'm a hedgehog, wohoo! That's the most disarming attitude I've seen in a while <3

Vikatilassa - There was an error, which occurred and got me cranky

2011-10-25T11:42:00.000+03:00

Kamera on vikatilassa, kuvia ei saa ulos. No okei, kamera on kunnossa, mutta usb-mikälie-väylä tai joku on vikatilassa koska "laitteelle ei ole asennettu ohjaimia eikä tietokone tunnista laitetta". Ärsy. Tietokone on nielaissut ne ohjaimet jonnekin ja nyt paniikissa selittelee. Pääkin on taas vikatilassa, pitäisi keksiä megamahtava puutyöprojekti joka ei saisi kustantaa juuri mitään. Ensi viikoksi, kiitos. Pää kaipaisi lomaa mutta kun katsoo kalenteriin niin ei auta, täytyy miettiä tänään ettei tule hätä.

Vikatiloissani voin sitten esitellä jotain kivaa mitä joku muu on tehnyt. Tässäpä siis New Yorkilaisen Nicole Gastonguayn virkkaamia vekkuleita otuksia, olkaa hyvä. Tykkään siitä että ne on tehty ilman suunnitelmaa, niin minäkin aina teen. Tykkään myös siitä että eilen illalla juuri mietin tehtäisiinkö kurssilasten kanssa purkkapalloautomaatti ja sitten Nicolen galleriassa sellainen oli ensimmäisenä.

Näitäkään mahtavuuksia en olisi löytänyt ilma tätä blogia, siellä on vielä paljon muutakin kivaa, jos joku muukin kaipaa vähän piristystä :)

*****

My camera and my computer are having trouble getting along. Computer tells me that there is an error regarding the usb-whatever and that there are no drivers installed for said device and, therefore, the divice cannot be detected by the computer. My computer is a big snob and sounds very aristocratic in english. I also think my computer swallowed the drivers by accident and is now trying to cover it up. You know what else is having trouble getting along? My head. I have to come up with a woodworking project for my class and it has to be supercool, and it can not cost much. Oh, and I need to have the idea now, 'cause I don't have time to start thinking about it later.

But, let's forget about these troubles with connecting things, and look at some fun crochet-creatures. These are made by New York based artist Nicole Gastonguay. I like that she works without patterns, that's how I like to do my stuff, too. I also like that just last night I was thinking that I might make a gumball machine with my class, and look what the first thing in her gallery is: a gumball machine!

I came across Nicoles work over at this great blog. There's a lot more fun stuff to be found, go check them out if you're in need of something fun!

Klassiset 8

2011-10-19T11:49:00.001+03:00

Sain Lumikolta ja Hannalta tunnustuksen, kiitos! Asiaan kuuluu jakaa 8 satunnaista juttua itsestään, mikä on hauskaa. Varsinkin jos saan luvan unohtaa viime aikoina kohdalle osuneet kurjat jutut ja Lumikon esimerkkiä seuraten keskittyä johonkin kepeään. Odottakaas.

Tiina: saanko hei kirjoittaa vaan kivoja ettei tarvi alkaa syvälliseksi kun ei nyt jaksa?

Tiina: joo saat, otatko suklaata kans?

Tiina: kiitti, otan ja teetä vois keittää toisenkin kupillisen. Siivotaanko sit huomenna?

Tiina: niin tehään.

Lupa irtosi ja nyt alkaa Tiinan suuri Tyylipostaus, teemana klassikot, koska niistä tämän ikäisen naisen kuuluu tietää!

1. Tennarit. Näillä on talsittu ainakin seitsemän vuotta. Tai no, välissä oli pari vuotta jolloin jalka kasvoi raskauksien myötä eikä tennarit mahtuneet. Muut pieniksi jääneet kengät laitoin kiertoon kirpparille, mutta tennarit säilytin sillä ne on klassikot. Yllättäen jalka kutistuikin takaisin niin että viime kesänä tajusin tennarien taas sopivan. Suosikaa tennareita, ne on jalassa kuin toinen iho. Omani hankin Hennesiltä, maksoivat 9,95€ jos oikein muistan. Hinta-laatu suhde ja punainen pohja, molemmat ihan niin ku pitää.

2. Myssyt. Ah, myssykausi! Myssyn alle voi mennä piiloon, myssyt on pehmeitä ja hienoja. Eläköön myssyt! Myssyt on niin klassikoita että ne on jopa päässeet poliittiseen historiankirjoitukseen. Onneksi mun myssyt on ihan rauhallisia nössyköitä. Kaikki ei mahtuneet kylläkään kuvaan.

3. Farkut. Tummansiniset klassikot. Enemmän kuin housut: kulmakivi kaapissani. Ei tarvitse silittää, ei tarvitse varoa, ei katoa kaupoista. Koska olen metriviiskuus, yltän sopivasti pussaamaan mutta farkun puntit on aina liian pitkät. En jaksa lyhentää niitä, siispä kuljen lahkeet käärittyinä. (täällä voi kuunnella pätkän tuosta Paula Koivuniemen isona -biisistä. Aika ihku. Paulakin on klassikko, tietenkin.)

4. Kesällä farkkushortsit: Kulkisin niillä ympäri vuoden jos tarkenisi. Rennot, nopeat pukea. kesäklassikot. Ilman shortsikelejä ei tuu kesää. Kesäshortsit saa lököttää, kesänainen keskittyy nauttimaan kesästä eikä jaksa peilailla peräänsä.

5. Mitäs sitten keksisi? Paidat? Käytän paitoja, erityisesti tykkään raidallisista. okei, laitetaan että raidat. Raitapaidat. Ostin juuri yhden raitapaidan jossa on kyynärpäissä paikat, uusi lempparini. Raidat ja kyynärpääpaikat on klassikoita myös.

6. Tukka. Mulla on ollut lyhyttä, polkkaa, pitkää, permanenttia. Punaista, tummaa, vaaleaa, raitaa, läiskää. Pahin tukka näytti koiran turkilta joka oli föönattu Hilary Clintonmaisesti pöyheäksi, yksi hienoimmista oli puna-vaalea raidoitettu semmonen puolipitkä malli. Nyt mennään taas otsatukka-ponnari lookilla. Mulle sopii parhaiten simppeli tukka, sillä en jaksa föönailla ja asetella kiehkuroita. Siis ~~helppo~~, eiku klassinen kampaus.

7. Naama. En meikkaa. Meikkaisin jos huvittaisi, mutta kun ei huvita. Ei jaksa, se on vaivalloista. No joskus meikkaan. Joskus laitan arkena vähän ehkä ripsiväriä ja sitten jos on joku tilaisuus niin meikkaan vähän enemmän. Mutta en halua koskaan paljon meikkiä, koska haluan että näytän itseltäni enkä siltä että mulle on liimattu jonkun toisen glamournaama. Ei kiitos liilaa luomiväriä tai mustaa huulipunaa, vaikka ne silloin tällöin ihan must muodissa onkin. Siis naama on naturelli. Ei ehkä luonnonkaunis, mutta luonnollinen. Naamani tila on siis melko klassinen sekin. Mulla on myös klassinen perunanenä ja silmien alla tummaa. Vähän ku smoky eyes meikki, mutta väärin päin.

8. Klassikoiden paluu. Sehän on tietysti klassikoiden ominaisuus että ne tulee aina takaisin. Nyt kaappiini ovat palanneet ruutupaitaklassikot. Käytin ruutupaitoja lukioaikoina erittäin ahkerasti, ne sopivat hyvin resuisiin farkkuihin ja maihareihin, ja iskän kaapista niitä löytyi kaikissa väriyhdistelmissä. *(Lainailin iskän kaapista myös koneöljyn tuoksuisia farkkuja joita sitten pienensin erittäin epäilyttävin keinoin sopiviksi. Iskällä meinasi olla vähän housupulaa joinakin aamuina...) Tässä yksi päivä kävin kaupoilla ja ajattelin ohimennen löytää jonkun semijuhlavan pikkujoulupaidan. Ostin sitten flanellisen pitkän ruutupaitamekon. Ei ehkä ihan bling bling pikkujouluasu, mutta minä ja sisäinen metsurini juhlitaan se päällä aivan tyytyväisenä. Sitäpaitsi se yllä saa myös makeat nokoset, seikka jonka testasin heti kotona. No nyt soi päässä tämä, pitäisköhän hankkia myös klassinen karvalakki?

Hei, siinähän olikin jo kahdeksan! No, tässä vielä yksi video joka on vaan ihana. Kiitokset pikkusiskolle joka tämän linkkasi mulle. Teeman mukaisesti video on täynnä klassikoita.

70 Million by Hold Your Horses ! from L'Ogre on Vimeo.

Tunnustus pitäisi tietysti jakaa eteenpäin taas kahdeksalle, mutta olen tämän nähnyt jo niin monessa paikassa että olen laiska ja ohitan valinnat. Jaan sen sijaan Kiitostunnustuksen kaikille teille jotka jaatte kaikkea kivaa, käytte huikkaamassa jotain kommentiboksiin ja lisäätte hyvää mieltä!

Laskuvarjo - Parachute

2011-10-14T20:10:00.000+03:00

Ja Beach Boysit.

Syrän

2011-10-12T09:59:00.001+03:00

Mun iso tyttöni, ihana Harry Potter -intoilijani. Se ei malttais odottaa että on 11 ja selviää pääseekö sinne Tylypahkaan vai ei. Ymmärtää että ne on vaan kirjoja, mutta ihan totta, mistä sitä koskaan tietää. Jos päällä ymmärtää niin sydän voi silti haluta olla toista mieltä.

Älkää huoliko, en vedä sitä tukasta, me ei vaan keksitty miten muuten saada peppiletit aikaiseksi :)

PS: kun kirjoittaa googleen "schjerning art medium", löytyy pdf tiedosto tarkemmasta ohjeesta. Siellä kerrotaan mm. että lopuksi, kun kuva on kuivunut, täytyy sivellä vielä yksi kerros ainetta pintaan. Olisinpa unohtanu jos en olis tarkistanu...

*****

My big girl, my adorable Harry Potter -enthusiast. She can't wait to be 11, when she's finding out if she's going to Hogwarts or not. She knows it only exists in the books, but really, who knows. It's so much more fun to believe in magic. And don't worry, I'm not pulling her hair, we just coudln't figure out how else to do that Pippi-hair :)

PS: google "schjenring art medium" to find a pdf file of more detailed instructions. For example, when the picture is completely dry again, you have to add a final coating of the stuff. This I would have forgotten if I hadn't checked...

Aarrekarttaseni - My Treasure Map

2011-10-10T13:16:00.000+03:00

Tänään päätin tarttua siihen Susannan aarrekarttahaasteeseen. Koska mun lehdissä oli vaan kuvia tavaroista ja kirjahyllyistä, piti skipata se askarteluosuus. Nostin antennin ylös ja kirjoitin ne joita oikeasti kaipaan. Tavaraa on jo ihan tarpeeksi, kotikin on juuri sellainen jota jossain vanhassa aarrekartassa toivoin. Nyt puuttuu aikaa, sitä hetkeen pysähtymistä ja kiireettömyyttä.

Vuorotyöläisen viikot on repaleisia, miehenkin vapaapäivät osuvat nykyisellään vähän sinne tänne ja on päiviä joina laitan ~~isot~~ lapset kouluun enkä ehdi sitten takaisin hyvää yötä toivottamaan. Onneksi harvoin, mutta sellainen on niin syvältä kuin mikään voi olla. Vapaapäivät työstä numero yksi kuluvat miettiessä mitä kivaa järjestäisi työssä numero kaksi, millä saisi lapset innostumaan tekemisestä ja mistä hankkisi matskut. Sekin vie aikaa pois omalta apinalaumalta. Olisi kiva jos olisi yksi työpaikka josta saisi sen verran palkkaa että tulisi turvallisehkosti toimeen.

Ja joo, kyllä minä vaan lottovoitostakin jaksan haavella :)

Sitten, käykää ihmeessä katsomassa näitä Giuseppe Savinin kuvia. Tai jos kierrän sääntöjä, niin täällä ne näkee paremmin, ilman leimoja. Jälkimmäisen linkin ensimmäinen kuva on lempparini, tai ehkä se hääpari portailla sittenkin... Upeita kaikki, koskettavia!

*****

Today I took up the treasure map challenge Susanna had and made my own. Only I had to skip the cutting and gluing of pictures since I only had magazines full of pictures of things I don't really need. I have my dream home, my book case and other stuff. So I lifted my antenna up and wrote down what I really really want. Intimacy, time, courage, taking things slow and stopping, one good job and yes, I'd also really really like to win the lottery.

I work in shifts, and hubbys days off feel very "here and there-ish" these days, too. So our weeks are scattered. There are days when I send the kids off to school in the morning and when I come home at night they're already in bed so I don't even get to say goodnight. And that, my friends sucks. It's the suckiest thing I know. Those days don't happen too often, but still. I hate those days. When I have a day off from job number one, I spend a lot of it trying to come up with cool projects for job number two. How to get those kids excited and actually participating, where to get the materials etc... And all that takes more time away from my own troop of monkeys. Would be so nice to have one good job and get enough money from it to pull through this thing called everyday expences.

Enough about me, I came across these beautifull pictures over at Giuseppe Savinis Flickr, do check them out. Or, better yet, check them out over here where you can see them without the tags.

35+ Active Cream

2011-10-08T20:11:00.002+03:00

Sen nimistä rasvaa olen naamaani hieronut jo kuukauden etuajassa, ja kyllä se vaan on hyvää. Piti vähän varautua, sillä luin keväällä jostain että 35 vuotiaana naisen itsetunto on alimmillaan. En huomannut kyllä mitään kun heräsin, mutta ehkä se kauhea totuus valkenee hitaasti. Vanhemmiten ei hoksottimet pelaa entiseen malliin.

Uusiin nuuskamuikkusmaihareihini sivelin mehiläisvahaa, purkissa ei ollut ikäsuositusta. Talon pintarupsahdus sen sijaan on jo niin pitkällä ettei pelkkä pakkeli riitä. Ulkovuorauksen uusimisen loppukiri on menossa ja tuon pienen kuistinseinän paneloin kuulkaas kirkonkellojen säestämänä ihan melkeen itte aamulla ennen töihin lähtöä! Kyllä tuli sievä. (Tämä oli virallinen itsekehuosuus).

Monenlaista on tullut muisteltua, muun muassa permanentteja. Vastaan kuvatoiveeseen ja julkaisen kuvan itsestäni eli Anita Hirvosen toisesta tulemisesta, olkaatten hyvät. (Tämä oli virallinen paluu maanpinnalle -osuus). Timanttinen lookki, kertakaikkiaan, mutta edellisestä permanentista on liian vähän aikaa että ottaisin ihan heti uusiksi. Ehkä sitten viidenkympin villityksen kunniaksi. Kokeilkaa permanenttia ja muita nastoja ulkoasuja yearbookyourself.comissa.

Synttäripäivän kunniaksi sain myös annoksen perspektiiviä: töihin kävellessä kuuntelin kun tuossa naapurissa jonkun haudalla veisattiin jäähyväisiä. Aurinko paistoi ja elämää jatkui. Parin tunnin päästä ajattelin mennä ulos ja katsella taivaalle sen kunniaksi.

Edit: pakko raportoida heti että näin yhden NIIN HIENON tähdenlennon!! Tää on onnea! <3
(myöskin muutama satelliitti, yks lentokone ja sellaisia vaatimattomampia suihkauksia bongattiin. Lapset esitti niille kaikille toiveet.)

Sitten vielä biisi:

2011-10-07T11:37:00.000+03:00

Mulla on mahtava virkkauskirja jossa on vaikka mitä kivoja malleja, mutta olen tehnyt vain noita yksiä. Viimeksi viltistä tuli tyyny, tästä tulee nyt se viltti. Tulee tulee, ihan tosi. Vaikka luulin kyllä näitä olevan jo enemmän... Ehkä ne näyttää vähältä kun lattia on niin iso? Lankojen päättely on tylsää, tykkääkö siitä kukaan?

Vitriiniin halusin posliinisen kivan nupin, selitin miehelle, jonkun sellaisen vääränlaisen, ei liian sovinnaisen. Jaahas, se sanoi suunnilleen ja tekaisi aika vähän sovinnaisen sulakenupin, aitoa posliinia tai jotain ainetta kuitenkin. Pääteltiin että ollaan ihan hyvä tiimi.

Dinosauruksitten luille pitäis antaa juomaa että ne vahviintuis ja vois alkaa syömään suomilaisia. Kirpun päättelykyky on rajaton, eikä yhtään liian sovinnainen.

*****

I've got a great crocheting book full of cool patterns, but I've only done the same ones so far. Last time my blanket ended up becoming a pillow, this time I'm determined to pull this through. I mean it this time. Although I thought I had more... Maybe it's because the floor is so big? Are you a fan of tails? I reckon there isn't one person on this planet who enjoys weaving in yarn tails.

I wanted a porcelaine knob for the vitrine, I was explaining to hubby, something not too conventional, a bit quirky. I see, he said, or something like that, and made a definitely not very convenient knob out of a fuse. And it's porcelain! Or something like that.

We should give dinosaur bones a drink so they could get stronger and start eating people. Yes, our youngest, a great thinker, and definitely not too conventional one at that.

Vitriini - Vitrine

2011-10-03T21:26:00.000+03:00

Meillä on nyt vitriini. Se tehtiin näin: otettiin eteisen vanha ikkuna karmeineen, maalattiin ne, lisättiin tapetoitu taustalevy ja saranat. Valmista tuli. Aivan vilpittömän itsetyytyväisenä sanon että se on hieno! En vaan tiedä mitä sinne laittaisi, mutta olkoon sen funktio toistaiseksi ihan vaan olla tuossa. Ainakin matkamuistonaula löysi hyvän paikan tippalaudan päältä. Jotain tärkeää voisi vitriinöidä, kuten vaikka löytösulat. Tai miten söpöä olisi virittää tuonne pieni jouluvalosarja? Aika söpöä.

Kaapin maalasin täydellisen matalla mustalla maalilla joka kärysi niin ettei mulla taida enää olla nenäkarvoja jäljellä. Pöydällekin on väri lähes valittuna, siitä tulee joku hyvä vihree. Mikähän olisi

-hyvä

-ei liian käryävä

-liitumainen

-mattamaali, Tikkurila ei sellaista taida valmistaa?

Tuosta retromodernista näytönsäästäjästä muuten tykkään, löysin sen taannoin Valkoisen harmajan vinkistä täältä. Taipuu moneen ja näyttää hyvältä myös maximalistin tietokoneella.

*****

We have a new vitrine, this is how we made it: we took one old window and its frame, painted them, added a papered backboard and some hinges. Done. I can honestly, and very pleased with myself say that its one beautiful vitrine! So far I'm not sure what I wanto to put inside it, but it's ok to just have it there for now. At least my souvenir nail found a place on the drop board. I won't vitrinize (yes I made that one up) just anything, it has to be something important, like our found feather -collection. And how cute would little christmas lights look there? Pretty cute.

I painted the vitrine with a perfectly matte black paint, that reeked so horribly I think it burned my nosehairs off. I've almost found the colour for my desk, too. It's going to be the exact shade of somekindofanicegreeny paint. If you know of a

- good

- not too reeky

- chalky

- matte paint, please let me know. I don't think Tikkurila has anything like that?

By the way, I really like that retromodern screen saver clock. I found it a while ago here via Valkoinen Harmaja -blog. Suits the maximalists laptop just the same.

Valopöytä - Illuminated Desk

2011-10-03T08:00:00.007+03:00

Konstit on monet sano äiti kun valopöydän keksi. Eikä tarvittu kuin ikkunaremontti niin oli käsillä ylimääräinen pikkuikkunakin. Tosin se on kovaa vauhtia muodostumassa yhdeksi aika ihanaksi jutuksi josta kerron heti kun se on valmis. (Ähäkutti, ärsyttävä cliffhangeri).

Pointtina oli että se entinen perhepotretti oli vähän vanhentunut, joten piirustelin jokin aika sitten uuden. Nyt halusin sen värittääkin ja sitä varten tartti luoda vähän teknistä apuvälinettä. Semmonen kuva tuli, ja vaikka ollaan jäykähköjä niin silti ihan ittemme näköisiä. Tai no, mies on kyllä vähän vähemmän karvainen todellisuudessa, etenkin päälaelta.

*****

I'm so clever, I made an illuminated desk. All I needed was to do a little window renovation and voilà: there's a spare window I can use. I do have to find another one next time, since that particular one is on its way to becoming something very cool. I'm telling you more once it's finished. (Annoying cliffhanger, I know).

The point was, that our old family portret was a bit outdated, so a while ago I drew a new one. Now I wanted to do it in colour, hence the technical innovation. That's how it turned out, we all recongnize ourselves. Well, hubby is a bit less hairy in real life.

Voi iik!

2011-10-02T08:00:00.003+03:00

Tänä vuonna en päässyt Seinäjoen käsityömessuille, mutta sisko ja äiti kävi siellä ja voi iik, katsokaa mitä ihanaa ne toi mulle: tuon ylimmän printin! Kettu on sellainen hahmo jonka kautta monesti itseäni kuvaan joten tuo kyllä osui ja upposi. Kyllä ne mut tuntee, kiitos siitäkin! (Ja onneksi unohtivat että olin jo lahjan saanut.)

Joutomaa ei ole minulle ihan uusi tuttavuus, mutta linkin olin hukannut jonnekin enkä ole pitkään aikaan muistanut käydä ihailemassa Reetta Isotupa-Siltasen töitä. Jotta en enää kadottaisi, lisäsin linkin tuonne vasemmalle ja jaan tässäkin: joutomaassa - blogi ja joutomaa kauppa . Noin, menkää ja ihastelkaa, kaupassa ei muuten hinnat päätä huimaa! Ai niin, ja jos satut käymään Turussa niin taiteilijan työhuoneen yhteydessä on lahjatavaramyymälä, osoitteessa Kellonsoittajankatu 8.

Luulen että mun on pakko tiedustella saisiko tuollaisen ensilumi-printin, sitä kun ei tällä hetkellä kaupassa näy. Talven tulo ei yhtäkkiä ahdista ollenkaan niin paljon kun tuota kuvaa katselee... Yhtäkkiä haluan samaistua norsuun. Tykkään, tykkään.

*****

I couldn't go to the craft fair over at Seinäjoki this year, but my mom and my sister did go, and look what they brought me: that lovely pink fox print! I often picture myself as a fox, so that is just perfect. They know me, thank you for that! ( And thank you for forgetting I'd already gotten a gift).

Joutomaa is not new to me, but I had lost the link and it's been a while since I last saw the lovely prints by Reetta Isotupa-Siltanen. I don't want to lose the link again, so I added it there on the left, and I'm sharing the links here: Joutomaassa -blog, and Joutomaassa -shop. There, go and feast your eyes. And if you happen to be in Turku, the artist has a giftshop, too. The address is Kellonsoittajankatu 8.

I think I have to ask if I could get a "first snow" -print, I couldn't find one at the shop. Looking at that picture just makes the idea of winter seem far less unpleasant. I think I want to be an elephant. I like, I love!

Siilistä, hiuksista ja huolehtimisesta - About Hedgehogs, Hairdos and Stressing Over Things

2011-10-01T12:43:00.000+03:00

Huh, syyskuu on ohi! Pää oli ihan väärin säädetty koko kuukauden, raskas ja väsynyt pohjavire pyöri päivästä toiseen. Piti luopua kesästä (en taho!), työkavereista (buu!), huolestua villimiehen koulunkäyntitavoista (ujous, epävarmuus ja kaverinkaipuu voi tulla ulos niin väärillä tavoilla), opetella uusi työ (olis varmaan ollu helpompaa jos en olis märehtiny kolmea edellistä asiaa kaiken aikaa), ai niin, ja opetella se toinenkin uusi työ (kivaa, mutta aikaavievää).

Mutta nyt saa luvan riittää! Lokakuu on syksyn paras koska silloin on synttäreitä (Onnea äiti joka täyttää tänään 20 enemmän kuin minä viikon päästä!). Lokakuussa on oikea syksy, tulee pakkaset ja värit ja kesästä on jo semmoinen hetki että tietää turhaksi odotella sitä takaisin ennen ensi vuotta. Nyt koitan olla märehtimättä. Tämän ensimmäisen lokakuupäivän pyhitän ~~laiskottelulle~~ itseni kuuntelulle.

Paapiin Anniinan kanssa jatkuva vaihtokauppojen teko toi postitse uuden kassin, se on ihana! Laitoin tukkanikin Siirin innoittamana sekaisin kun en sitä jaksanut pestäkään. Paketissa oli myös mulkosilmätyyny, jota lapset rakastaa. IHANA! Sano Kirppu heti kun näki. Paapiin shoppi on täällä, käykää ihmeessä katsastamassa jos ei jo ole tuttu! Me ollaan ihan faneja :)

Eilen oli markkinat kylällä ja sieltä kannettiin kotiin jättisäkki metrilakuja jotka on ihan kohta tuhottu, aurinko paistaa vielä tänäänkin ja kun oikein kunnolla katsoo niin asiat on kaiken kaikkiaan aivan mainiosti. Susannalla on muuten blogissaan haaste johon aion tarttua, suosittelen muillekin :)

*****

I'm so glad September is over. We're so done, september and me. I felt like my brains settings were a bit off the whole month. I was gloomy and tired and worried. I had to let summer go (did not want to!), had to let my cool work buddies go (boo!), had to get worried about wildmans behaviour at school ( shyness, insecurity and yearning for friends can come out all wrong, it seems), I had to learn a new job (would have been a lot easier if I hadn't been stressing about the three other things), and I had to learn another new job, too (interesting and fun, but very time consuming).

Enough is enough. October is the best month of autumn, because there's a lot of birthdays ( Happy birthday mom, who celebrates 20 years more today than I will next saturday!). October is when the real autumn comes, the colours and the cold and it's been long enough since summer for me to not expect it back until next year. I will try to not worry so much. I'm dedicating this first day of October to ~~being lazy~~ listening to myself.

Paapii-blogs Anniina and I have been swapping things for a while ( her cool products for my little stories), and this time I got that lovely Siiri the hedgehog -bag! I love it. Siiri inspired my messy hairdo, and I think it looks pretty cute and almost covers the fact I was too sleepy to wash my hair this morning. We also got a cool googly-eyed pillow, which the kids love! ( me too). ADORABLE, was Fleas first reaction when she saw it. Paapii shop is over here, do check it out if you haven't already heard of it! We're all fans :)

There was a autumn market at our town yesterday, and we got a huge bag of liquorices, which are almost gone by now, the sun was shining all say, it's still out there and when I really look at things, all is well. There's a challenge over at Susannas blog, and I'm definitely in, I dare everybody to try making their own treasure map :)

Mittatilaus - Made to Order

2011-09-29T10:22:00.001+03:00

Viime viikolla syntyi pari myssyä. Olen ihan hillittömän laiska kutomaan mitään muuta kuin myssyjä. Kudontatyylini on vissiin liian agressiivinen, kun niskat menevät jumiin jo tällaisen pienen työn kanssa. Olisi kiva neuloa oikein muhkea villapaita, mutten uskalla ottaa riskiä mistään meganiskajumituksesta, sellainen tila ei ole kivaa. ( Olisi syytä aloittaa jumppa ja salireenit, sillä näiltä välttyisi, mutku ei jaksa.)

Niin, paljettilanka on kivaa, paksua, nopsa neuloa. Puikkojen paksuudeksi suositellaan 10 tai 12, neuloin kakkosilla koska ne oli ainoat pyöröpuikot mitä mulla on. Enkä voinut tietenkään odottaa aloittamisen kanssa, heh. Hain myöhemmin kaupasta paksuimmat mitä löysin, noilla tulisi varmaan hyvä.

Mies otti vitsin vakavissaan ja teki mulle mittatilauspuikot!

*****

I made a couple of beanies last week. I'm so lazy , that's all I ever knit: beanies. My knitting technique is super aggressive, and my neck gets jammed super fast. I'd love to knit a thick warm sweater, but I don't wanna risk the massive neckjam I'd end up getting. It's not fun. (I know I should start working out, as in going to the gym and all that, but... I don't wanna.)

So, back to the beanies. That sequin yarn was cool, thick and quick to knit. They recommed using number 10 or 12 knitting needles, I used number 2 'cause that's all I had and of course I couldn't wait to get started. I did get me size eights later, those will probably work a lot better with the yarn.

And hubby, he took my joke seriously and made me a pair!

Puuta ja muuta - Wood and Other Stuff

2011-09-28T12:08:00.000+03:00

Laitettiin keltaiseksi maalattu puujalkakokoelma lipaston päälle ja asennettiin kynttilät valmiiksi. Yritän ajatella että ihana kun saa polttaa kynttilöitä mutta oikeasti ajattelen että voi itku, kohta on taas pitkään liian pimeää ja hämärää.

Kirppu halusi ommella ja tekikin hienon lepakon sekä reiän sormeensa, mutta ihan pienen vain (se reikä siis) ja aika ihmeellisen (sekä lepakko että reikä sormessa). Pistosta ei tullut yhtään verta eikä siihen sattunut, ihan kuin sitä ei olisi tapahtunut ollenkaan. Lepakossa on ainakin neljä nappia muttei niitä näy. Siellä ovat silti. Vaikkei näy niin voi silti olla.

Se kiva asia on pimeämmässä vuodenajassa että siihen kuuluu joulu, ja joulun aikaan löytyy joulutarvikkeita. Mulla on nojannut seinään jo kohta kuukauden tuollainen sisähaapa. Tarvin siihen sellaisen rautaisen kuusenjalan, mutta eihän niitä ole kaupassa vielä. Meillä oli sellainen kyllä mutta se heitettiin raivauspuuskassa metallinkeräyskasaan. Sinne meni muutakin sellaista jota ei ikinä kuviteltu tarvittavan ja heti seuraavalla viikolla olis tarvittu kuitenkin. Hamstraus kannattaa perheessä jossa saadaan kaikenlaisia ideoita kesken tiskauksen.

*****

We arranged a bunch of wooden candlesticks (that I'd painted yellow, of course), and put candles in them. I'm trying to think how I'm going to enjoy the candlelit evenings, but really I'm thinking " oh crap, six months of too little light, dusk and darkness".

Flea wanted to do some sewing, she made a cool bat and a not so cool stich on her finger, only a little one (the stitch) but very mysterious (both the stich and the bat). The stitch didn't hurt at all and there was no blood, almost like it had never happened. The bat has at least four buttons on it, but you can't see them. But they are there. Sometimes things are even though you can't see them.

One thing is cool about the autumn-winter season and that is christmas. And when it's that time you can buy christmassy things. I've had that indoor tree in the kitchen for over a month now, and I need an iron christmas tree stand for it. Needles to say it's impossible to find one at the shops at the moment. We actually had one but we threw it away during a stupid getting rid of useless crap -operation. We threw away lots of stuff we thought we didn't need, and of course we ended up needing them like a week later. Light hoarding can be a good thing in a household where people get all kinds of ideas while doing the dishes, for example.

2011-09-26T20:41:00.001+03:00

Iltahämärissä napattu kuva on pakko esitellä. Ikkunanpielilaudat on suunniteltu yhdessä, mutta tämän saunan ikkunan on mies stailannut ihan itse. Komia on, ja oikein ystävällisen näköinen. Parempia kuvia luvassa ehkä jonain päivänä jos olen valoisaan aikaan kotona!

Niin ja tässä yhteydessä on ihan pakko jakaa tämä linkki uudelleen :)

*****

I just had to show you this. We planned the style of those windowboards together, but hubby took it a little further. I think our sauna windows look very handsome, not to mention quite friendly. I'll take better pictures some day, if I get home before the sun goes down!

Oh, and I guess this is the perfect opportunity to share this link again :)

Three Little Birds

2011-09-25T10:17:00.000+03:00

Biisi jäi illalla soimaan päähän, en tiedä mistä se sinne alunperin ilmaantui. Aamulla heräsin siihen kun kaksi talitinttiä nokki ikkunanreunoista uretaania: raps raps raps, naputi nap. Kun kurkkasin verhon takaa näin miten sitä lenteli tasaiseen tahtiin kaaressa, pieninä murusina. Tintti huomasi että sitä tarkkaillaan ja jähmettyi uretaanimuru suussaan. Näki että se oli ihan o-ou. Sanoin sille että, kyllä, sinut on nähty. Sen silmät pälyili sillai syyllisen oloisena ja sitten se pyrähti pois.

Leimasin biisin paperille ja ripustin sen tuohon nenän eteen, jotenkin se on nyt lohdullinen ärsyttävän stressikauden jälkeen. Korun sain viime viikolla synttärilahjaksi vähän etuajassa. (tilasin sen täältä). Se on hieno ja jotenkin lohdullinen myös. Poika käy aina ohi mennessään siirtämässä lintua kauemmaksi häkistä jos se on liukunut liian lähelle, minusta se on hellyttävää.

Tää on hyvä aamu, kohta lähdetään kummipojan synttäreille ja sen äitiä juhlitaan myös. Huoletonta sunnuntaita, piis ja laav kaikille :)

*****

That song has been stuck in my brain since last night. No idea how it got there. This morning I woke up when two little birds were picking urethane from our window. I took a peek and saw how little crumbs of it was flying around. One of the birds saw me, and it froze, with a crumb in it's beak. I could tell he was all "uh-oh". I said "Yes, you've been seen." And it looked at me and flew away.

I stamped the song on a paper and hung it on the wall, there it is right in front of me. I feel like i need it there, it's comforting after a stressful couple of weeks. I got the neckalce as an early birthdaygift (ordered it from here). I think it's pretty and comforting, too. Every time my son passes by, he moves the bird further away from the cage, and I love that he does that.

It's a good morning , were leaving in a minute to celebrate my godsons birthday, and her mums birthday, too. Have a carefree sunday, peace and love :)

Tykkään

2011-09-23T17:53:00.001+03:00

Kuvat vtwonen

Oho, viikko meni että humahti. Näin vanhoja ystäviä, niitä parhaita ihania. Tein töitä, kudoin, väsyin, näin vielä yhden vanhan ystävän, sen jonka kanssa oltiin ihan paita ja peppu teini-iässä. Maailmannainen toi lukemista ja lehtiä selatessa olin suurten totuuksien äärellä. Tämän syksyn henkilökohtaiset muotivärit ovat khakivihreä (no siitä nyt tykkään aina), pistaasi ja indigo. Lisäksi pinnalla on raaka pinta, elikkäs puu joka näyttää puulta ja metalli.

Susanna muisti tunnustuksella, mikä oli mukavaa. Seuraa siis huikeita paljastuksia niin kuin asiaan kuuluu:

Lempiruoka: Kun on ruokkinut vuosia perusperhettään perusjauheliha-peruna-pasta-mitänäitänyton -linjalla, niin haluan sanoa hyvin painokkaasti että lempiruoka on jotain joka maistuu ihan muulta. Ruoka jossa on makuja, se on parasta.

*bonuspaljastus: lempiruokaohjelmani telkkarissa on Man v. Food, joka lähestyy kulinaarisia nautintoja ilahduttavan vulgaaristi. Parasta nachokulhollisen kera.

Lempikarkki: noitapillit, mutta en ole nirso muidenkaan suhteen.

Lempiluettava: Hyvät kirjat, joihin olen törmännyt viime vuosina ihan liian harvoin. Tosin maltan lukea nykyään ihan liian harvoin joten ~~ehkä~~ ongelma on siinä. Tykkään esimerkiksi Irvingistä. En tykkää esimerkiksi Patricia Cornwellista. (Jos kirjassa on yhtä paljon yllättävyyttä kuin tunnin CSI-jaksossa niin katson mieluummin sen CSI:n kuin luen kirjan. Paitsi etten katso CSI:tä, vaan NCIS:ssää).

Mieluisin tapa tehdä käsitöitä: Innostuneessa tilassa, ajatuksiin vaipuneena, taustamusiikin kera (radio ei oikein toimi, blues ja Leonard Cohen toimii).

Lempielokuva: No kyllä se vaan on yhä ja edelleen Paistetut vihreät tomaatit.

Tunnustus lähtee eteenpäin tällaisille kivoille blogeille jotka olen löytänyt vasta ihan äskettäin:

- manteli

- karmiininpunainen

- lounatuulia

- kanelimaa

Tässä tunnustuksessa parasta on se että sitä kehtaa vähän muokata kun muutkin niin tekee, niin että tässä tämä niiden mun omien "muotivärieni" mukaisena.

Hyvää viikonloppua!

Go ahead, make my day.

2011-09-16T12:50:00.001+03:00

Tässäpä ilahduttavien uutisten top 3 perjantain kunniaksi:

- Lapsuuteni ensi-ihastus, sankarini Clint on hieno, hieno mies. Asennetta löytyy vielä kasikymppisenäkin ja tämä lausunto on lyhykäisyydessään asiaa. Live and let live sanois Paul McCartneykin jos ei olisi vaihtanut viimeistä sanaa.

- Jaa, mainitsinko Paul McCartneyn? Sepäs sattui, koska päivän toinen paras asenne-palkinto lähtee Beatlesin pojille. Jalat maassa eikä turhia hötkyilyjä, sillä pärjää. Sähköt, vettä ja rock'n'roll!

- Viimeinen, muttei henkilökohtaisesti suinkaan vähäisin hyvä uutinen on eilen saapunut sähkölasku. Viime syksynä eristettu kuisti laski kulutusta niin että nyt tuli roimasti euroja takaisin. Aika mahtavaa etenkin ottaen huomioon ensimmäisen tasauslaskun tässä talossa: se oli yli tuhat euroa. Saas nähdä vieläkö uudet ikkunat viilaisivat kulutusta entisestään alemmaksi!

- Bonusmaininnan saa bloggari joka pääsi kivaan lehteen, mutta sen nimi, blogin nimi ja blogin osoite menivät vahingossa ihan vähän väärin :) No, sellaista sattuu. (Parolan aseman Katja ei liity tapaukseen).

Top 3 news that made my day:

- My childhood crush, my hero, Clint is a great, great guy with a great attitude and this statement proves it. Live and let live, that's what Paul McCartney said, too. Except I know he changed the last word, but still, I think he'd agree.

- Did someone mention Paul McCartney? Because the second prize for a great attitude goes to the Beatles. Keep your feet on the ground and don't make a huge fuss about yourself and you'll be fine. Electricity, water and rock'n'roll!

- The last one of the good news is the electricity bill we got yesterday. The porch renovation we did last fall really paid up. We're getting a big refund and it feels so good especially considering our first balancing bill a couple of years ago was over a thousand euros. I guess in a year we'll know if the new windows will get our electricity consumption even lower.

- A bonus mentioning goes to the blogger who got herself in a nice magazine, only her name, her blogs name and her blogs address were a bit wrong :) These things happen. (Katja from Parolan asema is not associated with the incident).

Donna Wilson

2011-09-14T09:05:00.000+03:00

Minusta tuli Donna Wilsonin fani sillä hetkellä kun näin tämän kirjan. Susannan työhuoneella pohdiskellaan yrittäjän ominaisuuksia, ja näin fanin näkökulmasta Donnalla on ne tärkeimmät hanskassa: persoonallinen, tunnistettava tyyli ja huolellinen toteutus. Se mikä kiinnittää huomion siis. Tykkään Donnasta värikkyyden, leikkimielisyyden ja ihan vähän vinksahtaneen asenteen takia. Tykkään siitä että mikään ei ole liian söpöä, vaikka sitten kuitenkin onkin.

Aina kun katselen hienoja ideoita, ajattelen että "jotain tollasta mäkin tekisin jos olisin yrittäjä". Paitsi että se jotain tollasta ei saisi olla ollenkaan samanlaista, sen pitäisi ilmestyä ihan kokonaan omasta päästä ja olla just täydellinen idea jotta uskaltaisi. Ja siihenpä se sitten toistaiseksi onkin kaatunut :)

Täällä Donnan verkkokauppa ja täällä blogi.

*****

I became an instant fan of Donna Wilson at first sight of this book. Over at Susannan työhuone is a text about the qualities that make a succesful enrepreneur , and from a fans point of view, Donna Wilson has the ones that count covered: a personal, recognizable style, and consistent quality. Those are the ones that always get my attention. I like Donna because of the colours, the playfulnes and her slightly odd approach. I like it how her creatures aren't too cute, without being not-cute.

Whenever I see great ideas, I say to myself that's what I would do if I was an entrepeneur. Something like that. Except that the something like that could be nothing like that. It would have to be completely original and be just perfect before I'd have the courage to try. And that hasn't happened yet :)

Click here to visit Donna Wilsons webshop and here to read her blog.

Iskuryhmä - Team Seniors

2011-09-11T19:35:00.001+03:00

Pe 21.00 Menen nukkumaan, aamulla on aikainen herätys. Miehen kanssa on stressattu että millä ja missä välissä saadaan päivällä saapuneet uudet ikkunat asennettua. Remppa väsyttää eikä jaksaisi edes ajatella asiaa.

La 5.40 Herään, lähden töihin.

6.00 Aloitan työt

7.40 Soitan miehelle että se muistaa herätä ja laittaa lapset kouluun. On kisapäivä. (Mies oli tietenkin vielä unessa). Jatkan töitä, harmittelen että olin illalla liian väsynyt siivoamaan. Miehen vanhemmat ovat tulossa.

14.00 Lähden kotiin, siellähän se näkyykin jo, mutta hei, seinässähän on reikä! Ikkunoiden vaihto on täydessä käynnissä, talo siivottu ja anoppi kantaa jo siskonsa kanssa tuomiaan polttopuita talliin. Juon kupin teetä, nappaan buranan, heitän yläviitoset hopeamitalistityttären kanssa ja yritän pysyä eläkeläisten kyydissä, mikä ei ole kuulkaa helppoa.

19.00 Viimeinen ikkuna asettuu paikoilleen (kaikkiaan niitä on siis kuusi, neljä tavallista ja kaksi isoa), ja tämä sakki saapui vasta aamupäivällä yhdentoista aikoihin. Sanoisin että melko vikkelää tahtia. Varsinkin kun mitään valmisteluja ei ollut tehtynä. Purut ja muut sotkut katoavat lähes samaa tahtia kun niitä tulee. Uretaani loppuu kesken, mutta ei se mitään, tilkitään väliaikaisesti sanomalehdillä. Onpa hyvä että on laiskottanut enkä ole vienyt niitäkään keräykseen. Kahvipöytään ilmestyy kahdenlaista mustikkapiirakkaa ja pullaa, iltapalaksi joku muu kuin minä paistaa pyttipannua ja muuta tuhtia evästä.

21.00 Kehtaankohan sanoa että väsyttää, olen kuitenkin tehnyt vain murto-osan siitä mitä "vanhukset".

Ikkunoiden asennuksen lisäksi on siis siivottu talo, pinottu polttopuut, raivattu talli, kannettu vuorilaudat katon alle talvehtimaan, leikattu nurmikko, pesty pyykkiä, syöty hyvin ja tein vielä postilaatikolle ihan oikean telineenkin kun hävetti seistä hetki tumput suorina. Eläkeläisten iskuryhmä veti pisteet kotiin, eihän niille pärjää kukaan!

Vielä puuttuu smyygilautoja, peltejä, listoja ja muuta viimeistelyä, mutta silti, enpä olisi uskonut että tämä kävisi näin näppärästi. Ihanaa!

*****

Friday, 21.00: I go to bed. Hubby and I have been stressing about the new windows. They have arrived earlier that day, and we just don't have a clue as to how we're going to get them installed. We're tired of renovating and sick of stressing about it.

Saturday, 5.40 am:    I get up and go to work.

6.00 am:     Work starts

7.40 am:     I give hubby a call and remind him to get the kids to school, it's sports competition day. ( He was still sleeping, of course). I continue my work and stress a little about having been too tired the night before. Our house is a mess and hubbys parents are coming.

14.00 pm: I start walking home, there it is already. But hey, why is there a hole on the wall? They're installing the windows? Ok, so I guess we're doing this now. When I get home the house is all cleaned up, and hubbys mom is piling up firewood - that they have borught us - with her sister.   I drink a cup of tea, swallow a painkiller, give a high five to my silver winning daughter and try to keep up with the seniors. Not easy, I tell you.

19.00 The last window is on its place (there are six of them, four regular ones and two big ones), and this lot only arrived around 11 am this morning. Pretty impressive, I'd say. Especially considering we hadn't prepared for this in any way. A lot of dust and dirt fly around, but it seems to disappear very fast. We run out of urethane, but no worries, we'll use newspaper to get through the night. Good thing I've been lazy and haven't taken the papers to the recycling bin. We get two kinds of bluberrypie with coffee, and for a late snack someone other than me whips up some sturdy grub.

21.00pm: I feel hesitant to say I'm tired, I've only done a fraction of everything team seniors have.

In addition to installing the windows, we've cleaned the house, piled up the firewood, clened the barn, carried a stack of lumber to the barn, mowed the lawn, done a lot of laundry, had great meals, and I made a decent stand for our mailbox 'cause I felt too lazy compared to the others. Team seniors ruled this weekend.

There is still some stuff to do, but still, I'm so happy with all that is already done. So happy!

Pieniä asioita - Little Things

2011-09-09T19:54:00.000+03:00

Kivoja pieniä asioita, niistä tykkään. Ihan just tällä sekunnilla jos kysyttäisiin niin parasta maailmassa on oma tyyny. Taidankin tästä mennä pitämään sille seuraa huomisaamuun saakka. Kivaa pientä viikonloppua kaikille!

*****

Nice little things, that's what I like. If someone asked me right now, my favourite thing in this world is my own pillow. I think I'm going to go and keep it company until morning comes. Have a nice little weekend!

Japanilaista sidontaa osa 1: kannet - Japanese Binding part 1: covers

2011-09-08T13:41:00.000+03:00

PS: Etsi vaikka kirjaston poistomyynnistä tai kirppareilta sellaisia klassikoita kuin "taulukkomallit" tai "ohjelmointia aloittelijoille" vuodelta -92. Eihän tähän hyviä kirjoja saa tuhlata!

*****

A tutorial about Japanese book binding... No time to translate it right now, I'll get back to you!

Kirjaturhautuminen ja blogisuositus - Bookfrustration and a Blog Recommendation

2011-09-06T21:08:00.001+03:00

make it easy

Kuulkaa, luin kirjan ja minun on ihan pakko sanoa jotakin. Kustantajan takakansitekstin voi lukea täältä, klik. Taidan olla pohjattoman typerä ja sivistymätön, mutta minä en tajunnut koko opusta. Odotin että sillä olisi ollut asiaa, mutta se halusi vain olla jotain erikoista. Minusta takakannessa voisi lukea vaikka että:

"Hei tämä kirja on Freudilainen kaaospainajainen joka karkasi ja nappasi LSD:tä, meni naimisiin Frankensteinin kanssa ja rupesi taiteelliseksi. Sitten se voitti useita palkintoja, koska on synteesi kaikesta, eikä sitä sen takia sovi kutsua huonoksi, huono olet itse!"

Sivistymätön bloggari ei suosittele Music Hall -kirjaa, mutta suosittelee kyllä blogia nimeltä make it easy. Sen bannerissa on hauskan näköinen mies ja iso nallepukuinen kaveri. Just sen verran surrealismia kuin juuri nyt jaksan sulattaa :)

piirros Kitagawa Natsumi

*****

Listen, I read a book and I have to say something. This is what the publisher sayd about the book, but I must very dumb and uneducated, because I just didn't get any of it. At all. I kept waiting for something, because I assumed the book had something to say, but no, it just wanted to be shocking. If I had written the back cover it would say:

"Hi, this book is a Freudian chaos-nightmare that ran away and took some LSD, then married Frankenstein and decided to be artistic. After that, it won a bunch of prizes because it's a synthesis of everything and that's why you can' call it stupid, stupid!"

The uneducated blogger does not recommend the book "Vaudeville", but does recommend a nice blog called make it easy. It has a pleasant looking man and someone in a bear costume on it's banner. Just the doze of surrealism I can take right now :)

Voittajafiilis - Feeling Like a Winner

2011-09-05T15:17:00.000+03:00

Naarmuinen tiskikone uudistuu kummasti jos sattuu huomaamaan että jaa, tässähän on vielä tämmöinen suojakalvo. Neljän vuoden naarmut lähtivät sen siliän tien ja nyt voi taas aloittaa naarmuttelut uudestaan. Ihan kiva ylläri, on aika voittajafiilis :)

*****

A scratched dishwasher was renewed quickly after we noticed that oh hey, this still has some kind of protective coating on it. Four years worth of scratches went away just like that and now they can start to make new ones. A nice suprise, I'd say. I'm feeling like a winner :)

Pilvitarhan paja

Aito AiIvszpb - A Genuine AiIvszpb

Niinpä niin

Eteenpäin - Onwards

Lämpöö! - Keeping Warm

Taidetta - Art

Suojavärejä - Camouflage

Keittiöitä - Kitchens

Se ei tuo koskaan kukkia - He Never Brings Me Flowers

Tiistaina - On this Tuesday

Harjakaiset

Astrokurki - Astrocrane

Karvapallo ja Angstinen Kani

Pikkuisen muuta

Ongelmat ja Ratkaisut

Nih kerta

Lunta tupaan

Kulmikasta - Angles

Fanitusta - The Biggest Little Fan

Hyviä siirtoja - Great Moves

Kynnyksen yli meni kuusi

omiakuvia - Portraits

Paperia ja liimaa - Paper and Glue

Kaikkea sitä mitä toivot

Lupaus - Promise

Jatkuu!

Fiiliksiä

Love Love Love

Jäneksiä, lääkekaappi ja kynttilöitä - Rabbits, Meds and Candles

14.1.2008

Onnen tunteita

kenraali

joulunpunaista ja yönsinistä - Christmassy Red and Night Sky blue

*

Huomenna - Tomorrow

Romua keittiössä - Junk in the Kitchen

Tapettibongari - Wallpaper Spotting

Pakkaspäivä - Frost

Shuit Shait

Donnan pajalta

-

*Siuh

Isä - Dad

Human heart

Aamulla on hämärää - It's Dusky in the Morning

the Funky Bunch

Arvonnan voittajat

Raakaa - Raw

Pojista ja kaloista - Of Boys and Fish

Ennen ja jälkeen - Before and After

Arvotaan - Giveaway

Ensilumi - First Snow

Vikatilassa - There was an error, which occurred and got me cranky

Klassiset 8

Laskuvarjo - Parachute

*Syrän*

Aarrekarttaseni - My Treasure Map

35+ Active Cream

Vitriini - Vitrine

Valopöytä - Illuminated Desk

Voi iik!

Siilistä, hiuksista ja huolehtimisesta - About Hedgehogs, Hairdos and Stressing Over Things

Mittatilaus - Made to Order

Puuta ja muuta - Wood and Other Stuff

Three Little Birds

Tykkään

Go ahead, make my day.

Donna Wilson

Iskuryhmä - Team Seniors

Pieniä asioita - Little Things

Japanilaista sidontaa osa 1: kannet - Japanese Binding part 1: covers

Kirjaturhautuminen ja blogisuositus - Bookfrustration and a Blog Recommendation

Voittajafiilis - Feeling Like a Winner

Syrän