maanantai 28. helmikuuta 2011

Top 5

 
Isolla tytöllä on kai angiina ja minä taidan saada sen myös.  Silmätulehdus jo jaetaan, ollaan niin samiksia.  Väsyttää niin kuin tuppaa tekemään kipeänä ja hoidan oloani katselemalla kauniita kuvia.  Taas löysin uuteen paikkaan missä sitä voi tehdä: Brown dress with white dots.  Ei ollenkaan sitä väri-ilottelua mistä yleensä ilahdun, vaan sen sijaan kumman rauhoittavia otoksia.   Kiva paikka on myös Solid frog jossa on vinkattu monta muutakin mukavaa paikkaa.

Tämän päivän top viitoseen pääsevät pyöräilijä jolla on hieno asu, villasukat,  vanhat kyltit,  kuisti ja etenkin siinä oleva kiikku (tuollaisen tahtoisin meidänkin kuistille sitten kun meillä sellainen on), ja sitten vielä pitsa. 

Paras pitsapohja tehdään muuten näin:  2 dl vettä, 1/2 pakettia hiivaa, 1/2 tl suolaa (ripautan myös itse vähän sokeria hiivaa hemmotellakseni), 4dl vehnäjauhoja ja 1 rkl oliiviöljyä.  Ei ehkä kuulosta kummoiselta mutta kikka onkin siinä että taikina laitetaan jääkaappiin ja leivotaan vasta seuraavana päivänä.  Eron maistaa kyllä!

 *****
 
Seems that our  big girl has angina, and I think I'm getting it too.  We're already shearing a pink eye infection, that close we are...  I'm very tired as one tends to be when a little sick,  and I'm self medicating with lovely pictures.  I was brought to yet another place that makes it easy: brown dress with white dots.   Not exactly the usual blast of colours that appeals to me, but instead a collection of very soothing pictures. Solid frog is where I found the link, a pretty cool blog with lots more cool links.

Todays top five includes a cycling and very stylish young man, wool socks, old signs, porches with swings (I want a swing just like that as soon as we get a porch) and finally: a good pizza.

Here's the trick of making the b e s t pizza dough: you make it, no fuss, fast and simple just with water, yeast, salt (a bit of sugar), flour and olive oil.  The trick part is to then put it in the fridge and wait until the next day.  Trust me, you'll taste the difference!

sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Sitten piirrettiin - Then They Drew


Tavallinen aamu on täynnä hoppua, liian hidasta pukemista ja liian takkuista tukkaa.  Tämä aamu oli sellainen paras.  Piirreltiin liitutaulu täyteen hamstereita, pokemoneja, ukkeleita ja dinosauruksia.  Yhdellä dinolla on reppuselässä iskä ja toinen dino pissaa mun päähäni.  Melko reilua.   Mutta voi että siitä tuli meidän mielestä hieno, kuinka pärjättiinkään ilman?

Toinen aamun kohokohta oli kananmunien keitto ja niiden viipalointi sillä sellaisella koneella. Siinä vasta elämys.  Kuinka pärjättiin ilman sitäkin vekotinta?  

Maalia jäi reilusti joten sitä löytynee pian myös muualta, ainakin tytön huoneen ovi kaipaisi uutta käsittelyä.  Mutta ei tänään.  Koitetaan nyt sitten vähän löhöilläkin. Paitsi että ensiksi taidan mennä itsekin vähän taiteilemaan!

*****

The usual mornings are  full of hurry,  dressing up too slow and ridiculously tangled up hair.  This morning wasn't.  It was the best kind of a moning.  They filled the chalk board with hamsters, pokemons, people and dinosaurs.  One of the dinosaurs is carrying dad around and another is peeing on my head.  Such is life.  We all think the chalk board is way cool, how could we ever live without it?

Another highlight was boiling some eggs and then slicing them with that little gadget.  What an experience that was!  How could we ever live without the egg slicer- thingy? 

There's plenty of paint left over, so I guess we'll be seeing more of it around.  The big girls room door needs to be redone, but not today.  I'll try to find my inner couch potato and relax a little.  Oh, but first it's my turn to draw!

lauantai 26. helmikuuta 2011

Priceless


Tänään piti maalata tytön huoneen pinnasänkysohva, mutta aamulla tulikin hutireissu kun kylän maalikaupan ovi olikin remontin takia lukossa. Ei se mitään, keksin kotona muuta tekemistä.  Tiedätehän ne seiniin maalatut neliöt jotka olivat suurta muotia jokunen vuosi sitten?  En ole koskaan oikein niitä ymmärtänyt, mutta yhtäkkiä ajatus alkoi kutkuttamaan ja kahden minuutin teippailun jälkeen hoksasin että sellainenhan just tarvitaan keittiön seinälle. Kolmen minuutin kohdalla hoksasin että itse asiassa suuri liitutaulu olisi vielä parempi, ja jossain kymmenen minuutin kohdalla mies löysi tallista sopivan levyn.  Ja sitten piti tietysti lähteä naapurikaupunkiin hakemaan liitutaulumaalia. (Mikä ei tietenkään juolahtanut mieleen sen ensimmäisen maalausajatuksen kohdalla).

Tiedättekö että juuri mikään ei ole mukavampaa kuin keksiä sinänsä tarpeeton idea ja sitten alkaa toteuttamaan sitä? Ei ole, ihan totta.  Vaikka olo onkin vähän väsynyt ja vähän sellainen taidan kohta sairastua kun niin kolottaa niin sitä ei edes huomaa kun on mukavaa.  Ja nyt on mukavaa.   Purkki liitutaulumaalia, €29,90: sen tuottama onnellinen olotila, priceless.

Se ei ollut mukavaa että maalarinteippi oli niin hienoa että tuli itsestään alas seinältä. Mitä virkaa on teipillä joka pitää erikseen pistellä nuppineuloilla kiinni, kysyn vaan?  Melko merkillistä.    

*****

I had a planned on doing some painting today but had to cancel it because the paint shop was closed.  But that's ok, it didn't take me long to come up with another idea.  You know those painted squares on walls?  That was a big trend a few years back.  I never really understood what was so great about them, but after two minutes of taping the wall I decided that a painted square is just what our kitchen walls are missing.  After three minutes I decided that a chalkboard would in fact be even better, and about ten minutes later hubby found a perfect board for it.  Then, ofcourse, I had to drive to the next town to buy the paint. (Hadn't thought about this option with the first idea).

You know, there's really not a lot of things that are more fun than soming up with a practically  unecessary idea and then just making it happen.  I'm not kidding.  Even though I'm tired and feel like I'm coming down with a flu or something, I dont't really notice it because I'm having so much fun. Painting a board.  I'm easily amused. A can of chalkboard paint € 29,90: the happy feeling it gives me, priceless.

What wasn't fun was that silly tape that wouldn't stick to the wall.  What's the point of tape if you have to pin it to the wall? Weird non sticking tape...

perjantai 25. helmikuuta 2011

Jotain värikästä - Something Colourful


Oi millaiseen paikkaan taas törmäsin...  Irina Graewe on nainen jolla on melko vakuuttavan kuuloinen tausta: takana räätälin opinnot ja pitkä kokemus sisustus-stailaajana.   Naisen cv tosin voisi sisältää ihan mitä vain, kyllä nämä kuvat riittävät ainakin minulle todisteeksi siitä että osaa se stailata.  Huomenna marssin maalikauppaan ja ostan vähän väriä elämään.  Keltaista tai turkoosia varmaan.  Vaikka nyt pinkki ja vihreäkin houkuttee kummasti!   Käykääpä täällä ihastelemassa lisää Irinan kuvia. Africa meets neon on mun suosikkikansioni :)

Se pitää vielä mainita erikseen etten ole kyllä koskaan tullut ajatelleeksi sisustamista post-it lappusilla, mutta saahan niillä tosin kätevästi vähän väriä seinälle.  Ja miten helppo on vaihtaa toiseen sävyyn kun kyllästyttää!

*****

Oh what a wonderful site I found... Irina Graewe is a woman with a very convincing background: tailor studies and a long experience as a interior stylist.  Although her cv is irrelevant, looking at these pictures is enough to see she's got talent.  Tomorrow I'm buying me some new colour. Yellow or turquoise, me thinks.  Pink and green are looking pretty good right now, too!  Visit Irinas site over here to see more beautiful  interiors and sets. Africa meets neon is my favourite bunch of pics :)

And have you ever thought about decorating with post-its?  Me neither.  That has to be the quickest way to add colour to a wall, and think about how easy it is to change those!  ;)

torstai 24. helmikuuta 2011

Suunnittelen tekeväni asioita - Planning on Doing Stuff




Suunnittelen kutovani Totoro lapaset, ohjeen sain siskolta joka on kai tehnyt jo monet parit.  (Täältäkin ohje löytyy , vaatii ilmeisesti kuitenkin kirjautumisen?) Omiani en ole ehtinyt aloittaa.  Sinisestä langasta suunnittelen kutovani jotain muuta, en ole ehtinyt vielä keksiä että mitä.  Raahaan kotiin kenkälaatikoita ja suunnittelen laittavani niihin jotakin.  Suunnittelen minä muutakin, mutta aina kun pääsen kotiin huomaan etten ehdi kuin ihan välttämättömimmän rutiinit ennen kuin iskee väsy.  

Tänä aamuna facebook suuressa viisaudessaan välitti viestin pikku myyltä.  Se kuului näin: Jos aina pitää kiirettä ei koskaan ehdi tehdä mitään!

Ihan just niin!  Joten päätin jättää tänään ne rutiinit väliin ja ottaa tilalle jotain kivaa, keskittyä siihen ja olla täysin hyödytön.  Kotona odotti aarrejahti ja kenkälaatikkoon kätketty suklaalevy ja leffa. Joku luki ajatukseni!  Voin ylpeänä ilmoittaa käyttäneeni jo tunnin ei oikein mihinkään.  Olen valokuvannut villalankoja, siirrellyt kivoja kuvia täällä ja kuunnellut hyväntuulen musiikkia.  Kuten tätä.  Olo on kuulkaa paljon mukavampi kuin tiskaamisen jäljiltä.

*****
I'm planning on knitting a pair of Totoro mittens, I got the instructions from my sister who's probably already made a pile of them.  (You can also find the instructions here, just sign in to see them).  I haven't even started mine yet. I'm planning on knitting something else using the blue yarn, but haven't decided what it could be yet.  I brought home more shoe boxes and plan on  storing something inside them.   I'm planning on doing other stuff, too, but every day when I get home I only have enough energy to do the most obligating things before the the exhaustion strikes. 

This morning however, Little My send me a wise message via facebook.  This is what she said: If you're  always in a hurry, you never have time to do anything!

Precisely!  So today I decided to ditch the obligatory stuff and concentrate on something fun and being completely useless.  At home I found a treasure hunt waiting for me, and inside a shoe box was chocolate and a movie.  Someone read my mind!  I'm very proud to tell you that I've now used a whole hour an hour and a half on nothing much.  I've photographed yarn,  made moodboards over here and listened to some happy music.  Like this song. And I'm feeling soooo good!

sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Totoroja ja tunnustus



Tänään tehtiin paitoihin Totoroja. Toiseen tikkasin neulalla ja langalla, toiseen piirsin tussilla. Jälki on molemmissa vähän tuhruista mutta siskoksille kelpaa.  Huomatkaa taas kuopuksen helmassa ihan itse kirjoitetut nimet: siinä on kaikki perheenjäsenet ja jokaiselle oma sydän. <3

Gorgeous blogger -tunnustuksen sain Piitziltä ja Liisalta, kiitos vielä :)  Ensiksi pitää vastailla muutamaan kysymykseen:

Milloin aloitit blogisi?
2008 syksyllä, kun kuopus lähestyi yhden vuoden ikää ja hurja remonttivuosi alkoi olla takana.

Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?
Kaikesta inspiroivasta, puuhasteluistani, ideoista - omista ja muiden, sisustuksesta, lapsista, remonteista, hauskuuksista...  Aluksi tosin en uskaltanut kirjoittaa oikein mistään saati laittaa paljon kuvia, mutta löytyi se oma tyyli sitten lopulta. Viime vuosi oli oikein hyvä blogivuosi, silloin homma lähti kunnolla sujumaan.

Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?
Eipä minulla ollut kummempia syitä, arvelin tämän olevan mukavaa hommaa. Kaikenlainen näpertäminen on minulle mieluista ja sivun tekeminen ja englanniksi kirjoittaminen tarjoavat oivaa aivojumppaa.  Ja onhan paljon mukavampaa jakaa näitä juttuja muiden kanssa sen sijaan että keräisi kauniita kuvia vain kansioon itsellensä!

Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?
Blogini on muokkautunut tällaiseksi itsestään, ja itsestään se saa jatkaa muokkautumista tästä eteenpäinkin.  Kuvaan, kirjoitan ja linkitän kaikesta mikä mukavalta tuntuu.  On selvä että nyt kun olen töissä ehdin  tekemään paljon vähemmän asioita itse, joten ehkä linkkivinkit tulevat enemmän kuvioihin.  Tai ovathan ne jo tulleetkin. En kyllä halua sen kummemmin suunnitella tai ottaa paineita, haluan että homma säilyy mukavana!
Parempia kuvia olisi tietysti kiva tarjota, mutta kallis kamera on aika kaukana hankintalistalla, joten jatketaan tällä rakeisella linjalla ;)

Sitten se vaikein, eli tunnustus pitäisi jakaa eteenpäin.  Ja jos saan olla tylsä niin en tällä kertaa nimeä ketään erikseen vaan jaan tunnustuksen kaikille niille joiden blogeissa olen tullut hyvälle tuulelle - ja teitä on muuten paljon!   Mukavaa sunnuntai-iltaa ja puhtia uuteen viikkoon!

lauantai 19. helmikuuta 2011

Iso - Big


Meillä on vietetty tänään synttäreitä, iso tyttö täytti tasan kahdeksan vuotta. Iloinen lauma kävi syömässä sipsiä, tekemässä melko mielenkiintoisia  jätskiannoksia ja piirtelemässä kenkäpusseihin.  Porukan pieninkin ihan empimättä otti ison tytön asenteen ja kirjoitti pussukkaan nimensä. Jos ette ihan saa selvää niin siinä lukee "Vilja".  Poika meni siellä tyttöjoukon keskellä ihan luontevasti ja kaikilla tuntui olevan hauskaa.   Hyvä päivä, hyvä mieli, huomenna nukun pitkään ja katson telkkaria. 

Kahdeksan vuotta sitten se oli pieni kuin mikä, kaunein asia ikinä ja niin valtavan ihmeellinen.  On se kyllä vieläkin.  Paitsi ei enää niin kovin pieni.

Piitzi ja Liisa ovat muistaneet minua tunnustuksella, kiitos! Palaan siihen asiaan huomenna :)

*****

We've been celebrating our big girls eightgh birthday. A flock of cheerful friends came over and ate crisps, made rather interesting ice cream dishes and drew on shoe bags. Even the smallest of the group acted all grown up and wrote her name on the bag.  In case you can't  quite read the handwriting, it says "Vilja".   Not one girl complained about our son, and everyone had a great time.  A happy day, feeling happy, tomorrow I'm sleeping late and then watch some telly.

Eight years ago she was so vey tiny, the most beautiful thing ever and just completely wonderful.  She still is. Well, not so tiny anymore.

Piitzi and Liisa have given me an award, thank you both for that! I'll do the questions tomorrow :)


keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Multitabs ja Värejä - Vitamins and Some Colours



Kun veto ei meinaa riittää voi kokeilla piristeitä: multitabsit nautitaan sisäisesti, värit ulkoisesti.  Tämän reilun väriannoksen tarjoilee Svenskt Tenn, yritys josta haluaisin tietää lisää.  Tarkoitus oli vähän ottaa selvää ja kertoa teillekin, mutta ilta pääsi taas yllättämään.  Päivä on kohta taas ohi niin että taidan tehdä jotain kivaa ennen kuin kömmin suihkun kautta sänkyyn. 
*****

When you start feeling like you just wont manage... things.... it's time for stimulants.  Take some vitamins (internally) and enjoy a blast of colours (externally).   This dose of colours is brought to us by Svenskt Tenn, a company I'd like to know more about.  I actually planned to find out all the interesting bits about them and share them with you, but it looks like the day is almost over again...  So I'll go and do something fun before I fall asleep on my laptop.

maanantai 14. helmikuuta 2011

Kuvasin mukeja koska aurinko paistoi - I Took pictures of Mugs Because the Sun Was Shining



Olen saanut uutta tavaraa: mukeja Clas  Ohlsonilta, silmälasit Specsaversilta ja kenkälaatikoita työpaikalta.  Melko mellevät työsuhde-edut mulla (ne kenkälaatikot siis).  Uudet nörttirillit päässä lajittelin cd levyjä laatikoihin eikä se kuulkaa ollut joka levyn kohdalla helppoa!  Johnny Cash jäi ilman laatikkoa koska se ei ole Bluesia eikä sovi myöskään samaan boksiin Doorsin tai varsinkaan mietojen kanssa.  Ehkä perustan Johnnylle oman kenkälaatikon ja hankin sille uusia kavereita.  Muutama laatikko tarvittaisiin lisää muutenkin että saadaan kaikille levyille just hyvä paikka.  Ei tämä kokoelma  ole suuren suuri,  mutta se on tärkeä. Näitä levyjä kuunnellessa on käyty läpi suuria tunteita.


Auringon paistaessa ja uunien lämmittäessä oli energisin olo aikoihin.  Mietin jopa pölyjen pyyhkimistä mutta joinkin sen sijaan ensin teetä pilkullisesta mukista ja sitten ompelin vähäsen.

Illalla katselin idolsia ja nyt olen kyllä aivan ihastunut Lassiin.  Mikä sydämeenkäyvä ääni! Ehkä Lassi ja Johnny tulisivat hyvinkin toimeen?  Aitoja helmiä molemmat.

*****

I have some new things: mugs from Clas Ohlson, glasses from Specsavers and shoe boxes from my workplace. Pretty sweet fringe benefits I have. Free shoe boxes. With my new nerdy specs on, I sorted my cd's and put them in the boxes, and it was no easy task, I tell you!  Johnny Cash was left outside the boxes 'cause he ain't blues nor do I want to put him in the same box with the Doors - not to mention the mild ones.  Maybe I'll give him a box of his own, and start getting some new friends for the guy.  I need more boxes anyway to be able to do this just right. I don't have a huge collection of records, but they're all important.  I've lived through so much while listening to them.

As the sun was shining and the fireplaces warming up, I felt more energetic than in a while. I even considered dusting, but ended up drinking a nice polkadotted cup of tea and then doing some sewing instead.

Later I watched Idols on tv, and now I can't get over this boy Lassi.  What a beautifulo voice!  Maybe Lassi and Johnny would get along great.  Original and unpretentious, the both of them. 

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Bakugan, taistele! - Bakugan, Fight!


Taas löytyi käyttöä yhdelle kuluneelle metallihyllylle: siitä tuli Bakuganien tukikohta leikkihuoneeseen.  Näyttää hienolta ja ainakin itselläni oli kivaa järkkäillä noita örkkejä... robotteja... mitänenyton.  Nappi-idea ja sen keksi mies!

*****

Another old storage shelf found a new use: it became a base for Bakugans in the playroom.  Looks cool and I had lots of fun organizing those orcs... robots... whatever they are. A great idea, and it came from hubby dearest!