Important

Hylly siirtyi ompelupöydän luokse ja ompelu alkoi heti tuntua aika houkuttelevalta.  Toistaiseksi otin vain kuvia ja kävin läpi erittäin sekavaa levykokoelmaa.  Positiivisesti ajateltuna Anthraxista Leonard Coheniin ja Anita Hirvoseen hyppäävä valikoima on kai aika kattava leikkaus vaikkei levyjä paljon olekaan.  Beatlesin sinkut ovat nyt turvassa uteliailta sormilta ja kissan kynsiltä, huomasin että minulla on kaksi kertaa She Loves You / I'll Get You.  Kuuntelin molemmat. 

Pidetään huolta että levysoittimen neula on terävä ja sovelletaan ohje myös itseemme. Tylsä pää aiheuttaa vähintään närästystä ja yleistä asioiden hankaluutta, kannattaa siis välillä pysähtyä haistelemaan ruusuja tai kummastelemaan  puolisonsa käsittämätöntä musamakua.

Aamulla vessan lattialla oli iso hämähäkki, polkaisin lattiaa kovaa niin että se kääntyi ja vipelsi nurkkaan piiloon. Olen ihan varma että se vinkaisi mennessään!

*****

I moved the old shelf above my sewing table, and just like that, the sewing machine started to look very temtping. Still, I just took some pictures and  went through our very confusing pile of records.  I guess it could be called miscellaneous when Anthrax is next to Leonard Cohen...  My Beatles singles are now safe from nosy kids and sharp cat nails, and I noticed I have  two copies of  She Loves You / I'll Get You. Listened to them both.

It's very important to take care of the stylus.  And ourselves. If you start feeling not-so-sharp, it must be time to stop and smell the roses.  Or maybe stop and be puzzled by your hubbys weird taste in music.

This morning I saw a big spider on the bathroom floor. I stomped my feet and I swear I heard it squeel as it scurried away!

Tähän hätään kuvia - Just Some Pictures

 kuva

kuvat

Päiväkotiuutisia: kovat itkut maanantaina sekä äidin että tyttären puolesta, vähän vähemmän kovat tiistaina.  Torstaina lapsi oli jo ihan että "joo joo, heippa äiti", ja päiväkodissa on ollut joka päivä kivaa.

Työuutisia: mukavaa väkeä, intoa löytyy, jes.

Kotiuutisia: Yksi flunssapotilas, isi hoiti.  Isi ei hoitanut kotitöitä ja äiti oli ihan kiukussa kun ei itsekään jaksanut.

Blogiuutisia: apua, en oo tehny mitään kivaa, tuntuu oudolta!  Ideoita on kyllä mutta ne saavat odottaa sitä päivää kun uusi rytmi on opittu niin hyvin että uskaltaa heittäytyä vähän villiksi ja tehdä muutakin kuin nukkua ja koittaa ehtiä paikkoihin ajoissa. Niin että ei mitään omaa esiteltävää, mutta kivoja inspiskuvia kylläkin. Kyllä tää tästä taas.

Lopuksi perheen pukeutumisneuvoja haluaisi huomauttaa että housut on silloin ihan huonot jos muumisukat ei näe mitään. Ettäs tiedätte.

Daycare News: Both mum and daughter cried like babies on monday morning, cried like a little bigger kids on tuesday.  On thursday daughter was all "ok, bye then", and every day she's had a great time.

Work News: Nice people, feeling enthusiastic, yes.

Home News: One flu patient, dad took care of her.  Dad didn't take care of the house work, mum was cranky and tired.

Blog News: Haven't done anything fun, help! Feels strange. I have some ideas but they're gonna have to wait until I've learned this new pace of life and feel confident enough to get a bit crazy and do something other than sleeping and trying to get to places on time.  So nothing to show you except these inspirational pics.  But I'll get there.

Finally, our fashion expert would like to point out, that pants are, like, so stupid if the moomin socks can't see  anything.  So now you know.

Etsii värejään - Looking For It's Colours

Viimeinen päivä ennen töitä, pallot ilmassa.  Kahdeksan vuotta kahdessa kodissa lasten kanssa, johan sitä vähemmästäkin alkaa jännätä millaiseksi arki muotoutuu!  Mieli on hyvä, odottava, utelias. Ihan selvästi myös haikea.

Kettu on se tyyppi jonka kautta kuvaan itseäni, tällä kertaa siitä tuli mustavalkoinen ja pilkullinen.  Aika kumma ketuksi, mutta iloisen oloinen tyyppi. Hyvä.   Ensin kummastutti värien puuttuminen, mutta siellä ne ovat ihan kuin ennenkin. Kaikki ei näy ulospäin, ja mikäs se harmaa sitten on jos ei väri?

Ulkomaan uutisia: ironista on nousta kuninkaaksi ja saada ihan tyhmä liikanimi.  Kysykää vaikka Kaarle Kaljupäältä, Ludvig Änkyttäjältä , Kaarle yksinkertaiselta (edellisen poika), Kaarle Paksulta (edellisen setä), Ludvig Laiskalta  tai Pipin Pieneltä.  Kyllä Rikhard Leijonamielen kelpasi!    Millaisia kuninkaallisia liikanimiä teillä olisi?

Last day before starting work, balls are in the air. After eight years in two homes with the kids, it's only natural to wonder how everything will go, right?  I'm feeling good, expecting, curious. A bit wistful, too.

I've portrayed myself as a fox for years, this time it becama black and white. And dotted. Pretty odd for a fox, but she looks like a happy person. Good.  I was a bit worried about the lack of colours, but they're still there. Everything is not always obvious, and besides, what's grey if not a colour?

Then some news of the world: ironic is to be crowned a king and then be given a silly nickname. Just ask Charles the Bald,  Louis the Stammerer,  Charles the Simple, Charles the Fat, Louis the Lazy or Pepin the Short.  Richard the Lionheart had it good!   What would your royal nickname be?

Kertokaa - Tell me

Kissa tahtoisi tietää että onko tämä joku vitsi.  Mikä juttu tämä on joka kopsahtelee ovenpieliin ja ärsyttää, tämä tässä näin, eksä nää???  Jos kehrään tosi kovaa niin otatko sen pois?

Koira murhasi pupulapaset ja minä tahtoisin tietää miksi se tekee niin?  Ja miksi se tekee samaa myös sukille ja kengännauhoille?  Ärisen, ja koira on ihan että joojoo, älä viitti siinä, mulla on nyt vähän vaikeeta.

Minä tahtoisin tietää miksi lihakset kramppaa illalla niin ettei pysty kuin puhisemaan?  Vatsalihakset eniten. Sattuu eikä auta burana.  En ole treenannut, olen juonut vettäkin tarpeeksi.

Kertokaa, jos itken tänään ihan pikkuisen, olenko sitten maanantaiaamuna ihan reipas kun vien tuon nuhanenän hoitoon ensimmäistä kertaa?

*****

The cat would like to know if this is some sort of a joke? Seriously, what is this thing that I keep knockin on doorways, it's bumming me out, man!  If I purr real loud, will you take it off??

The dog murdered the bunny mittens, and I would like to know why she did it?  And why she does the same to socks and shoe laces, too.  I growl a bit, and she's like, whatever. 

I would like to know why my muscles are cramping at evenings. It's so bad I can't do anything but huff and puff like an idiot. Haven't been training and have been drinking water.

Tell me, if I cry a little today, will I be cheery and brave when I take that little runny-nosed girl to the daycare  for the first time on monday morning?

Väärässä paikassa - In the Wrong Place

 kuva täältä 

  täältä

 täältä

Makkariin tarvittaisiin yöpöytä.  Mietin että jos nostaisi pari kolme hauskaa tuolia seinälle virkaa hoitamaan.  Vois olla aika kiva tai sitten sitä löisi päänsä jakkaraan joka aamu herätessä.  Tätä sietää kuitenkin harkita: tavallinen asia väärässä paikassa kiehtoo.  Hattu lamppuna, tai teekuppi.  Hitsin kasa pahvisia banaanilaatikoita!!! Vasta näin jossain tikkaat seinälle nostettuna kirjahyllynä, toimi hyvin sekin.  Kurkatkaa alla oleva teemainos sekä tämä kaunis kuva, pääsette ehkä tunnelmaa :)

Näen varmasti unta banaanilaatikoista.  Ihan mahtava idea :D

LIPTON - Green Tea & White Tea from Yoann Lemoine on Vimeo.

*****

We need a nightstand in our bedroom, and I was thinking about lifting a couple of chairs on the wall instead of finding a tiny table. Could be a great idea, or I could end up knocking my head on a chair every morning.  But I think it's worth considering, a familiar object in the wrong place looks fascinating.  A hat as a lamp. Or a teacup. Or a bunch of banana cardboard cartons!!! Just the other day a saw a pair of ladders on a wall as a bookshelf, looked great, too.  Check out that fun tea commercial and this lovely picture, might get you in the right mood :)

I just know I'll be dreaming about banana cartons.  That's got to be the most awesome idea ever :D

Rillit, lelut ja sorvauksen jalo taito - Glasses, Toys and the Fine Art of Lathing

Viikonloppuna kävin tilaamassa ne uudet silmälasit, isot ovat ja näyttävät päässäni ehkä enemmän pöhköiltä kuin tyylikkäiltä, mutta se on ihan ok.  Sitä taidan enemmän ollakin.  Lelukaupan alennusmyynnissä menin sekaisin ja ostin liikaa, poden pientä syyllisyyttä vaikka Woody ja Buzz ovatkin ihan mahti-hienoja.   Lapsetkin tykkää.  Sen sijaan sunnuntaisen kirppisreissun hankinta ei harmita yhtään: kasa puisia kynttilänjalkoja huimalla 7 euron yhteishinnalla.  En osannut tinkiä, mutta onneksi myyjä hoiti sen sitten itse. Vähän maalia pintaan ja hyvät tulee!  Olen aina halunnut oppia sorvaamaan, vielä en ole uskaltanut yrittää.  Kuulemma ei ole niin vaikeaa miltä näyttää, mutta ei se kaikilta silti onnistu. 

Viimeinen viikko kotona, täytyy vielä hoidella juttuja: eläinlääkäriä, neuvolaa, sen sellaista. 

L u m i t ö i t ä.

Tänään tuntuisi tyhmältä kirjoittaa lähettämättä isälle halauksia, niin että tässä tulee lujat *halaukset*.  Opetatko mulle sitten sitä sorvausta?

*****

Last weekend I went and ordered a new pair of glasses.  Big ones, like I wanted.  I think they look more silly than stylish on me, but that's ok. I think I am more silly than stylish.  I lost my mind at a toy store sale and spent too much, been feeling guilty.   Although Woody and Buzz are super-awesome.  Kids like them too. Sundays flea market find, on the other hand,  doesn't feel bad at all: a bunch of wooden candle sticks for 7 euros. A touch of paint and they'll look great!  I've always wanted to learn lathing myself, I haven't had the guts to try it yet.  I've heard it's not as hard as it looks, but still, not everyone gets it right.

It's my last week at home, stuff to take care of.  Like taking the cat to the vet.  Plowing more s n o w.

Writing without sending hugs to dad would feel stupid today, so dad, here are big *hugs* for you!  Will you teach me lathing?

Pilvien taajuudella - The Frequency of clouds

Siivosin leikkihuoneen, nyt siellä on taas melkein yhtä nättiä kuin lehtikuvassa ;)  Pientä illuusiota ilmassa eikä minun päästäni vieläkän oikein erityistä irtoa.  Tuli yhtäkkiä mieleeni tämä ihana kohtaus the Science of Sleep -leffasta.  Pitäisi katsoa se uudelleen jotta voisin sanoa siitä jotain fiksua. Eka kerralla huomion vei pilvet olohuoneessa, sellofaanivesi hanassa, laukkaava räsyponi ja muut hassut jutut. 

Se piti lähinnä sanoa että leijuvaa viikonloppua kaikille!

*****

I cleaned the playroom, now it looks almost as pretty as the picture in that magazine ;)  I smell illusion in the air and my head is still a bit of a blur.  This wonderful clip from The Science of Sleep pop into my head, and I wanted to share it.   I should watch the movie again so I could say something smart about it, the first time I was enchanted by the clouds in the living room, the cellophane water, a raggedy horse and tons of other funny things. 

So, I just wanted to wish you all a very lovely weekend!

Koti lehdessä ja väki ihmeissään - On the pages of a magazine

Voi ihme, meidän koti on lehdessä.  Muutamia ajatuksia:  oho, onpa siistin näköistä. Ikinä ei oikeesti ole keittiön tasot noin tyhjiä! (Eikä tulppaaneitakaan ole pöydällä kuin pari kertaa vuodessa).  Mies on siis Tero, ei Timo :).  Jokainen huone on tuon jälkeen muuttunut, osa ihan kokonaan. Ompeluhuonekin on enää kaunis muisto.  Kauhee miten ruman paidan oon päälleni vetäissyt ja sitten se kuva on vielä isoin!  Lastenhuoneesta taitaa lähteä tämä iso mööpeli ja tuo pieni pöytä tulee takaisin.  Tai katsotaan nyt vielä, en tiedä. Aika jännä juttu kaikenkaikkiaan nähdä omat nurkat toisen silmin. 

Paljon on muuttunut, ja niinhän se tietysti luonnostaan meneekin. 

Koska minusta on kiva nähdä naamoja blogien takana, tulen tällä tavalla puolinaisesti esiin itsekin.  Tiina täällä siis hei, mulla on tosi likainen peili ja tyyli-ikonikseni on noussut Nuuskamuikkunen. (Yritin kyllä ottaa ihan reilusti kuvaa itselaukaisimella mutta sain näkyviin vain lakanan kulmaa ja jonkun epäkuvauksellisen naisen). 

Niin, Koti ja Keittiö on siis lehti.

Our home is featured in this months Koti ja Keittiö -magazine.  Feels weird in a nice way.  And our home has already changed so much since those pictures were taken a year ago :)

Kirjava muumio - Multicolored Mummy

Viimeinenkin kiukun ripe hävisi kun istuin myöhään illalla olohuoneen lattialla käärimässä kattokruunua riepuihin.  Ei ehkä tähdellisin homma työlistallani, mutta ehdottomasti palkitsevin.  Aamulla sängystä heräsi ihan eri tyyppi kuin eilen ja se oli kyllä hyvä juttu.  Samalla tavalla muumioitu kattokruunu oli myös  Dore Doris-blogissa muutama päivä sitten ja siitä se ajatus sitten lähti.  Mulla on kyllä entuudestaan ollut tapana kääriä asioita riepuihin, olenkohan ollut balsamoijana Egyptissä joskus?   Onkohan muuten käärinliinojen suhteen ollut kovin tiukat säädökset?  Että olisko kirjava muumio mennyt läpi vai olisiko se ollut pahemmanlainen katastrofi?  Omalla kohdallani ajattelisin että jos nyt joku välttämättä haluaa minut purkaa, purkittaa ja kääriä niin käyttäkööt sitten edes iloisen värisiä kuoseja.  Kun niissä pitäisi kuitenkin joku määrittelemätön ikuisuus viihtyä.

 

No mutta lampusta puheen ollen, tästähän se varsinainen lamppu vielä puuttuu.  Entinen oli aivan murenemispisteessä, mutta tilalle on tulossa uusi jahka mies saa sen värkättyä.  Johdon aion vielä kääräistä kankaisiin ja sitten luomus muuttaa varmaankin leikkihuoneeseen.  

***** 

I got rid of every last bit of cranky last night as I sat on the living room floor wrapping rags aroud a  lamp.  Maybe not the most important thing on my list, but one of the most rewarding ones, for sure. This morning I  woke up feeling like a whole new person, and that is great. I got this idea from DoreDoris blog the other day, although I've been known to wrap  a thing or two in the past.  Wonder if I was around a few thousand years ago, embalming and making mummies in angient Egypt?  And I wonder if there were strict regulations considering the shrouds?  Would it have been ok for a mummy to be multicolored or would that have been a major no-no?  I'm just saying, should anyone feel the need to mummify me, I'd like them to use pretty colours and cute jars.  After all, one was supposed to spend an undefined eternity in them. 

Well, sorry 'bout that, back to the lamp...  As you can see this one is actually missing the lamp.  The old one was crumbling to pieces so hubby's making a new one.  After I'm done wrapping the cord this creation is moving to the playroom. 

*****

Unelmakämppä - Dream House

Joku turjake on varastanut minun aikaani. Pitäisi ehtiä miljoona mutten saa valmiiksi edes kahta päivän aikana ja sen on pakko olla jonkun syy!  Äkäilen taas ihan liikaa  enkä ole syönyt suklaatakaan ainakaan yli päivään - ja se taas on koiran vika joka söi ensin  pöydältä konvehtirasian ja sitten kassista geisha-pussin.  Voi ahdingon määrää. 

Koitan lievittää kiukkua ihailemalla tätä unelmakämppää.   Kaunis kuin mikä, kodikas, tyylikäs, värikäs ja hauska myös.  Mutta ehkä sielläkin joskus emäntä vähän hermostuu?

*Mies lähti hakemaan suklaata. Heti helpottaa.

*****

Someone's been stealing my time. There's a million things to be done and I only manage to do about two a day, and there has to be someone to blaim this on! I'm way too cranky to be around and/because I haven't had any chocolate for at least a day, and for that my dog is to blaim. First she ate the box of chocolates from the counter, then she found the little stash I had in my bag.  Oh, the stress.

I'm trying to make the cranky leave the building by admiring this dream house. So beautiful, homely, elegant, colourful and fun, too.  But please tell me that even the lady in that gorgeous home get's cranky sometimes.  Pretty please? 

*Hubby went to get some chocolate.  Feeling better already.

Aikahyppy - Time Warp

Rakeisista ja kellastuneista kuvista huomaa että nyt selataan vähän vanhempaa kirjaa.  Living spaces esittelee kansainvälistä stailia italialaisin silmin vuodelta 1977, ja täytyy sanoa että jos kuvia vähän raikastaisi niin täydestä menisi tänäkin päivänä. Samat modernit klassikot ne oli jo silloin.  No joo, retrot kaakelitarrat vessassa ovat vähän siinä ja siinä,  eikä Lenin setä ehkä pääsisi meidän olkkariin, mutta riippumatto on itse asiassa haaveena ja tuollainen hassun näköinen sotilaspatsaskin olis ihan kiva.  Paitsi jos niillä on joku arvelluttava poliittinen kanta.

Tämän aikahypyn mahdollisti yksi siskoistani jolta kirjan taannoin sain, kiitos. Sitten säätietoja: kesä on  jo lähempänä sillä tein lumityöt ilman toppahousuja!

*****

One can tell from the grainy and yellow pictures that this book is not exactly hot news.  Living Spaces takes an italian look at international  style  back in 1977, and I have to say, with some small updates the book would still be pretty currant stuff.  The same design classics were around back then.  Well, maybe the retro tile stickers are a bit dated, and if not, uncle  Lenin  sure is.  But I would love a hammock inside the house and one of those funny looking soldier statues would be very welcome too.  Depending on their political status.

This time warp was made possible by my sister who gave this book to me. Oh, and summer is coming, I plowed the snow today without the thick ski pants!

Random

the sartorialist

Hurja mahatauti on käynyt lapset läpi: toissayön unet vei pojan huono olo, viime yö jäi nukkumatta kun molemmat tytöt yökkäilivät ämpäreihin aamukuuteen asti.  Itse olen toistaiseksi säästynyt taudilta mutta olotila on sellainen että ymmärrän olla tekemättä mitään turhan järkevää.  Pään sisäinen toiminta on melko randomia.  Olen mm. käynyt tekemässä biisilistan täällä, rakastunut ylläolevan naisen tyyliin täällä, kuuntelen Cliftersiä youtubessa, ensin tuon biisin kymmmenen kertaa putkeen, sitten siirryn muihin. Laitan muistiin että tällaisiin tyhjäkäynnillä kulkeviin päiviin Clifters on loistomusaa. Sitten olen juonut teetä ja syönyt vähän suklaata.  Pessyt pyykkiä.   Kylläpä nyt harmittaa etten tilannut sitä Monty Python boksia joulun alla.  Seuraavaksi ruokaa ja päikkärit siltä varalta että ensi yönä olen itse potilaana.

Päivän asuna sotkuinen tukka, silmäpussit, pyjama, miehen huppari, sen villasukat  myös ja hello kitty -kuulokkeet.  Jätetään tämä nyt ihan mielikuvan varaan.  Upea.

*****

A particularry nasty stomach flu has struck our house, I haven't gotten much sleep for two days and that has left me in a pretty random state of mind. I've been bloghoppin', found some inspiring things  (oh, that woman is so gorgeous) and made a songlist, listened to great tunes (I LOVE YOU TUBE), had a few cups of tea, some chocolate.  Done some laundry.  Kicked myself for not getting that Monty Python box.  Next I'll whip up something to eat and then take a nap just in case I'm the next victim. 

Todays look: messy hair, massive bags under my green eyes, pajamas, hubbys hoodie, his wool socks too and hello kitty - headphones.  I'll spare your eyes and just leave you with a mental picture.  Gorgeous.

Mun reviiriä - My Terf

Jokaisella on omat maneerinsa: karhu kyhnyttää ja kynsii puunrunkoja, kissat pissii kukkapenkkeihin ja luolamiehet maalasivat seinät täyteen mammutinmetsästyskuvia. Jos elettäisiin kivikautta meidän luolan seinillä olisi varmaan melko runsaasti raapusteluja ja kaikki kallionkoloset täynnä talteen otettuja aarteita.  Näin kakstuhattaluvulla olen edistynyt hitaasta raaputtelusta hamstraamaan kuvia ja kehyksiä.  Kyllä niitä onkin keräilty antaumuksella.  Ihana soittajamies meren rannalla-kuva on ostettu Hietaniemen  eikun siis -lahden kirppikseltä joskus silloin kun miehen kanssa muutettiin yhteen. Kaksi valokuvataulua taisi maksaa yhteensä 10 markkaa.  Niin vaan löytyi soittajalle paikka tästäkin kodista,  eikä sijoitusta pikkuisessa sisäeteisessä vessan oven ja vintin oven välissä pidä yhtään väheksyä: tuosta se osuu silmään heti ensimmäisenä sisälle tullessa ja yhdessä muiden kuvien kanssa kertoo että astut nykyajan keräilijan reviirille, tervetuloa!

(Muista varoa koiraa, se ei ole yleensä kiukkuinen mutta maastoutuu mattoon niin hyvin että saattaa jäädä jalkoihin.)

*****

All creatures have their own little manerisms: bears scratch their  marks on trees, kitty cats pee on flower beds and the cavemen were all about wallpaintings.  If  we were still living the stone age, my cave walls woud probably be ridiculously full of pictures and any possible holes filled with random treasures. But, since we're living in the 21st century I've moved from painting caves to collecting pictures and frames. And boy, how I've collected them. The picture of a musician by the sea was bought at Hietalahti flea market back when hubby and myself started living together... that would be 'round 1996. It cost 10 marks together with another similar picture. And now  it finally found it's place in this home, and although the spot is in our tiny "hallway" between the loo door and the upstairs door, it should not be belittled. You see, from that spot the musician is the first one to greet everyone who comes through our door, and together with the other pictures it tells you've entered the territory of a modern day gatherer, welcome!

(Remember to look out for the dog,  she's not usually angry, but she does kinda disappear into the dark carpet making it very likely that you might step on her.)

Jännä - Peculiar

 

*sydän*

Merkillinen juttu tapahtui.  Tiedättehän sen martta-liiton neuvon jonka mukaan ylimääräistä hösäämistä tulee välttää, keskittyä vain tärkeimpiin jne.  Kaappeja ei tarvi siivota kun ei niissä kukaan juhli.  Minä olen luonnostani niitä laiskempia taloudenhoitajia, en nauti siivoamisesta yhtään minkä meillä kyllä yleensä huomaakin. Siispä jätin joulusiivouksenkin tekemättä.  Käytin kuitenkin vuoden ensimmäisen päivän siivoamalla ruokahuoneen romukaappia viitisen tuntia.  Minkä kaappiin tunkee sen edestään löytää, kuten kaikki sottapytyt tietävät.  Tämä ei vielä ole kovin kummallista, muutaman kerran vuodessa iskee tarve vähän tuulettaa nurkkia ja saada kotikolo syväpuhtaaksi.  Mutta tiedättekö mikä iski illalla?  Istuin sohvalla, katselin kuusen valossa telkkaria ja siinä tuli joulumieli!  Juuri se oikea levollinen rento joulumieli jota kaipasin koko pyhät.  Kaappia siivoamalla, ihan selvästi.  Olen epäuskoinen ja hämmentynyt, mutta hitto soikoon, myös aika zen.   Ehkä minussa sittenkin on ripaus muumimammaa?   Lupaisinko siis että tänä vuonna, ensi jouluna, siivoan vähän kaappejakin? 

Siltä varalta että mieli muuttuu vuoden (tai esim. ensi viikon) aikana, pidän itselläni oikeuden unohtaa koko asia.

Tänään aion vielä jatkaa puhdistusta, on vielä muutama muu nurkka joihin tulee tungettua epämääräistä kamaa... Aion myös pitää monta teenjuontitaukoa että voin ihastella kaapista löytynyttä taidetta ja uutta perhepotrettiamme jonka I maalasi eilen.  Samalta tytöltä on tuo pienessä kiukussa minulle kirjoitettu viestikin. Se on niin ihana.  Sekä tyttö että taulu :)

*****

The weirdest thing happened. We've all heard how it's silly to go overboard with cleaning, how it's just plain dumb to start scrubbing your cupboards when no-one is gonna spend christmas inside them. By nature, I'm one of the less pedantic housekeepers, which is pretty obvious looking at our home. I even skipped christmas cleaning this year.  I mean last year.  Despite all this, I used the first day of 2011 cleaning our dining room junk-cupboard, which took five hours. What goes into the cupboard, comes around, as every messy person well knows.  This is not the peculiar part, as I do feel the need to do some deep cleansing in our house a couple of times a year.  No, the peculiar part came later, as I was sitting on the sofa, watching tv while the christmas tree shed it's light. I was hit by a very strong feeling of christmas spirit! I mean the real deal: warm, calm, relaxed feeling of christmas that I was missing the whole time.  And I got there by cleaning a cupboard, no less. I mean what the...?  I'm in disbelief, confused, but also, pretty damn zen, too!   Maybe I've got a bit of moomin mama in me after all?  Maybe this year, next christmas I should clean my cupboards more?  

In case I change my mind some time during the year - or next week -  I preserve the right to forget about it all together.

But today I'm going to keep cleaning while I'm in the mood.  I'm also taking lots of tea breaks just so I can look at all the new art on the kitchen walls and that adorable family portrait my little big girl painted yesterday.  She also gave me that cute note that says "Stupid!!!!!!!!"  on it. Love so much, both the painting and the little girl who made it :)