Yllättävää joulumieltä

Tänään tartun ajankohtaiseen asiaan ja jaan vinkkejä siitä miten päästä joulutunnelmaan.  Koska me kotiäidit olemme sellaisessa eri hakoja. Näitä voi kokeilla jos tuntuu ettei oikein irtoa kunnon fiilikset.  Kaikki olen itse huomannut  yllättävän joulutunnelmallisiksi asioiksi -siis ihan  oikeasti, en ole nyt sarkastinen - joten kokeilkaa, pitäisi toimia.  Ellet sitten ole ratkaisevasti eri tyyppiä. Sekin on kai mahdollista. Mutta antakaa mahdollisuus, joulumieli saattaa joskus yllättää!

1. Autojonon valot siinä kohdassa missä Vihdintie alkaa. Asuimme vuosia sitten Vantaalla, ja  iltaisin kun istui bussissa matkalla kotiin niin juuri tämä oli se kohta missä polttimojen välke yhdistyi katuvalojen ketjuun maagisella tavalla ja kyllä, sen kauneuden edessä iski joulumieli. Tähdet on tietysti kivoja myös.   

2. Marketin joulukoristehyllyt.  Varsinkin lasten kanssa tutkittuna.  Itse asiassa lapset vahvistavat useimpia joulutunnelmoinnin laukaisevia asioita innostuneisuudellaan.  "OI! Tanssiva pukki!"  "VAU! Välkkyvä kylä!"  Ei mautonta, ei krääsää, vaan mahtavaa ja ihmeellistä joulun taikaa.  Jos olisi rahaa, ostaisin yhden älyttömän välkkyvän meluavan jouluhärpäkkeen.  Koska miksipä ei?

2b. Tiimarin joulupallot, niitä ei voita mikään. Väreissä on mistä valita ja uusia raaskii ostaa joka joulu koska osa kuitenkin menee rikki lasten ja eläinten leikeissä.  Lasiaarteiden kanssa menisi vain hermot.

3. Lelukuvastot.  Kaikkea ei voi saada paitsi jouluna - ainakin lasten mielessä ja ainakin niin kauan kun kukaan ei virallisesti raaski ilmoittaa että se pukki ei ihan kaikesta olekaan vastuussa.  Aika  mahtava on selailla niitä lehtisiä ja taivastella mitä kaikkea sitä ihminen keksii. Minä toivoisin sellaisen tosi ison Woody-nuken.  Siis sen Toy Story-hahmon, koska se on jotenkin niin cool ja näin sellaisen kaupassa.

4. Lanttulaatikko.  Eilen ostin levyn fazerin sinistä, mutta se ei ollut ollenkaan yhtä palkitsevaa kuin huomata että hyllyihin ovat ilmestyneet valmislaatikot!  Lanttulaatikko on asia jota en ennen kyennyt edes maistamaan mutta nykyään se on herkkua. Ostan saarioista, koska siinä on kivoin kansi.

5. Lumi, pimeä, pakkanen.  Tammikuussa kaikki nämä menettävät nopeasti hohtonsa, mutta juuri tähän aikaan vuodesta ne sietää!  Ei tulisi joulu jos olisi kymmenen astetta plussaa ja talitintit pärjäisivät ilman talipalloja.  Niin että toppaa päälle ja myssyä päähän!  Eipä tarvitse huolehtia tukan kunnosta - mikä on itse asiassa koko talvikauden paras puoli.

6. Fairytale of New York. Teininä tämä oli siisti biisi, nykyään liikuttava.  Aina tästä on tullut jouluinen lämmin olo.  Joulu se on laitapuolellakin, kuulkaas.  Joka kerta kun Shane laulaa että "I've built my dreams around you", niin silmäkulma kostuu.

*****

Sorry, only finnish this time :) 

Innostunut otsikko tähän - An Enthusiastic Title Here

kuvat matsutake

Taas löytyi mahtava blogi!  Matsutake vei sydämeni jo yläkuvan kettulampulla, mutta homman viimeisteli pikku projekti johon liittyy sopivasti pari muovieläintä.  Tykkään, ihmettelen ja juonin uutta iskua lasten leluvarastoille...

*****

I found another great blog! Matsutake stole my heart with that fox lamp and finished the job with a little project involving plastic animals.  I like, I'm fascinated and plotting another gig in the palyroom...

Ympyrä - Circle

Tuossa seinällä oli sellainen tekemäni kuva joka alkoi tuntua sietämättömän tylsältä, pliisulta ja itsesäälittelevältä.  Pois jouti moinen.  Sudin sen päälle kerroksen valkoista mutta sitten inspiraationi lopahti. Ihan vaan koska on kauhia kuume, kurja olo ja ne huomiset synttärijuhlatkin piti siirtää. (Noin niin kuin itsesäälistä puheenollen)...  Onneksi luottotaiteilijani oli paikalla ja yhtä innokas kuin aina.  Tauluun ikuistui ainakin taloja ja mutkitteleva polku, pomppiva superpallo, aurinko ja tekijä itse sekä sateenkaariräjähdys. Aikamoinen maalaus! Koska olen taiteilijan äiti haluaisin kiinnittää huomionne kuinka teoksessa on selvästi samaa liikettä ja värien rikkautta kuin viereisessä Klimtissäkin.  Liekö Gustavkin miettinyt superpalloja omaansa maalatessaan?  Ja tämän uudemman mestariteoksen nimi on sitten "ympyrä", mikäli satuitte miettimään.  

Siirrän puheenvuoron Pesoselle, joka esittää eläytyvästi bloggarin tämänhetkistä viretilaa:

Hanging on that wall was a picture I made a couple of years ago.  It started to feel so gloomy and boring and full of self-pity I had to get rid of it.  So I decided to paint over it.  But after a coat of white, the inspiration was gone. Because you see, I have a terrible fever and I feel lousy and I had to postpone the birthday party, too.  (Talking about self-pity)...  Luckily, my trusted artist was at hand and enthusiastic as always.  Among the things she immortalised in the painting were a bunch of houses, a serpentine pathway, a bouncy superball, the sun, the artist herself and a rainbow explosion.  Now, that's what I call a painting! As the artists mother, I'd like to draw your attention to how this new masterpiece has the same movement and richness of colour as the Klimt poster next to it.  I wonder if old Gustav was thinking about superballs, too, when he painted the young ladies? In any case, the newer painting is called "Circle", in case you were wondering. 

And in the below picture I present to you our cat Pesonen, who is very empathisingly portraying the state of this bloggers energy level.

Vähän kuistia - A Bit of Our Porch

 

Kuistilla ei ole vielä ihan valmista, mutta sen verran on edetty että voi vähän esitellä. Harvoin tulee harkittua yksinelämistä, mutta näin siistin naulakon edessä sitä saattaa ehkä ihan vahingossa miettiä että oispa siistiä jos...  Vaan ei sittenkään. ;) Tässä  jutussa oli joku idea  mutta se kyllä nyt katosi. Olen flunssasta ihan tukossa eikä ajatustyö oikein luista, mutta siivota koitan.  Sunnuntaina on tuplasynttärit kun kuopus täyttää 3 ja Pesonen (kissa) 1 vuotta.  Ja vieraat saa hei takit naulakkoon!

*****

The porch is not quite done yet, but parts of it are.  I really don't dream about living alone, but looking at this coat rack one kind of begins to wonder...  But nah, not my thing, that neatness.  I did have some kind of an idea I wanted to share here, but it's lost now.  My head is too flu-blurry to do any heavy thinking, but I'm trying to do some cleaning.  On sunday we're celebrating a double birthday as our youngest monkey turns 3 and our cat Pesonen turns 1.  And the quests will be able to hang their coats!

Harmaata - Gray

Jotten vallan ylpistyisi edellisen postauksen palautteesta: tasaista harmaata olkaa hyvä.   Harmaa on hyvä villasukissa, verhoissa, lattioissa, kissoissa, joskus hiuksissa, vaatteissa, talvitakeissa, lakanoissa, vilteissä.  Se ei ole hyvä naamassa, taivaalla, lihan pinnalla tai pään sisällä.   Tänään ei siis ole tarjota mielettömiä ideoita, vaan ihan perusmukavaa harmaata.  

Haluaisin sanoa jotain blogeista.  Jos vielä on sellaisia tyyppejä jotka tätä touhua vähättelevät niin ihmettelen kyllä miten siihen kukaan enää pystyy.  Blogeissa liikkuu niin paljon hyvää mieltä, hyviä ideoita , hauskoja juttuja, koskettavia juttuja, kaikkea laidasta laitaan - eihän tällaista voi ostaa mistään, eikä samaan pysty yksikään lehti.  Jos joku ei vielä ole löytänyt  esimerkiksi Dublettia, niin menkää heti!   Parasta pitkään aikaan :)

Tallista hain lehden - tai sen mitä siitä on jäljellä - talon rakennusvuodelta 1950.  Siinä poseeraa Kaarle Kustaa, uutisoidaan Korean sodasta ja humalapäissään tehdyistä virheistä sekä mainostetaan huonekaluja.  Ja tämän päivän lehdessä samat jutut, mutta silti erit.

"Sellaiset ihmiset jotka eivät pidä juustosta, nehän saattavat vihata siilejäkin."  Sanoi herra Ylppö eilen alkupaloja maistellessaan ja minusta se oli kyllä hyvin sanottu!  

Jotenkin hyviä tällaiset harmaatkin päivät, kaikenkaikkiaan.

*****

I'm trying to not get too pleased with my self due to the success of  that candle holder, and thus, I'm presenting you some plain gray stuff.  Gray is great in woolsocks, curtains, floors, cats, sometimes hair, clothes, winter coats, sheet and blankets. Gray is not great when it's on your face, the sky, covering meat or inside your head.  So today, no brilliant ideas, just plain old cosy Gray. 

I'd like to say something about blogs. There have been people who like to dismiss the whole phenomenon, but if there's any of them left I'd be surprised.  There's so much good will, great ideas, fun things, touching stories - antyhing you can imagine - going on... And it can't be bought, no magazine can do the same.  For example, if you haven't found Dubletti yet, go there now! The best thing in a long while :)

I read an old newspaper -or what's left of it - from the year our house was built. Carl Gustav is there posing, and there's news about the Korean War and terrible things done by sad drunken men and in between there are ads about where to buy the best furniture. And the same news in todays paper, yet different.

"People who don't like cheese, they probably even hate hedgehogs."  Said Mr Ylppö last night on Tv, while he ate the appetizers. And I thought it was well said!

All in all, gray days can be pretty great sometimes.

Through the Rabbit Hole

Tämä Artecnican kynttilänjalka...  EI VOI VASTUSTAA! Ripaus höpsöyttä, vähän hulluutta ja ennen kaikkea pilkettä silmäkulmassa: tykkään!    Suomessa näitä myy ainakin Helsinkiläinen My o My, mutta sinne on pitkästi matkaa kipaista ja hintakin on vähän kirpaiseva minulle.  Mutta ihaillahan voi - ja inspiroitua!  Joten...  Kaivelin vähän lasten lelulaatikkoa, otin pohjaksi ikean simppelin kynttilänjalan ja aloin kokeilemaan:

*****

This Artecnica candle holder...  CAN'T RESIST! A touch of silly, a dose of madness and most importantly,  lots of fun: I like!  Over here in Finland you can get these from My o My at Helsinki, but for me the trip is too long and the price way too high.  But on e can always admire - and be inspired! So... I did a little digging in the play room, took an old ikea candle holder and started palying:

No, eihän se nyt ihan sama asia ole, mutta aika hitsin hauska!   Ja kyllä tästä tuli aika hienokin :) Harmi ettei näitä peruselukoita löytynyt enempää, tätä hommaahan voisi jatkaa vaikka koko päivän, oikeasti erittäin viihdyttävä projekti!  Mattavalkoinen näyttää hyvältä, antaa vähän sellaisen keramiikkamaisen pinnan ehkä?  Kiiltävää keltaista voi sitten kokeilla joskus toiste. Tosin ensi kerralla lienee parasta maalailla tuolla tallin puolella, liesituuletin ei ehkä kuitenkaan ollut ihan riittävä tuuletin tässä hommassa.  Onneksi pieni läpiveto auttaa maalin käryihin...

*****

I know it's not the same, but at least I had fun!  And I happen to think it looks pretty cool, too.  Too bad I couldn't find any more of these basic animals, I could have done this all day long.  This was seriously entertaining to say the least!  The matte white looks good, it gives a  feel of ceramic material... at least a little?  I'll give the shiny yellow paint a go another time.  And then I think it's best to do the painting in the garage rather than the kitchen.  What a great thing to have doors and windows you can open when you've filled your house with a lovely scent of spray paint...

Maalausta ja talvinen vinkki - Painting and a Wintery Idea

Olen maalannut valkoista ja tummaa turkoosia, vielä ei ole ihan valmista mutta alkaa näyttää paremmalta pikkuhiljaa!   Olen myös ollut kiireinen, niin että niskoissa pistelee.  Tänään otan rennosti ja syön tämän talven ekat juliat (aloitin jo, nam).  Pikkuisin apina piirsi Pesosen, sille tuli oikein miehekkäät viikset!  Aamulla pelattiin kahdestaan salapoliisia (eli monopolia) ihan omilla säännöillä.  "Anna nyt sinä mulle rahaa, sitten minä ajan ja ostan talon ja otan kaikki rahat".   Päällimmäisenä tunteena on nyt semmoinen lämmin ja rauhallinen, sanoisin jopa kiireetön tyytyväisyys.  Ehkäpä en tänään teekään mitään hyödyllistä.   Haluan jakaa kanssanne oikein kivan talvisen vinkin à la mies:  (hyräilkää vaikka mielessänne sitä Strömsön tunnaria samalla että pääsette tunnelmaan) 

Kun meillä on pihassa yksi autonromu, (auto hajosi  jo heinäkuussa , mutta siitä  pitää vielä ottaa kuulema jotain elintärkeitä osia talteen ennen kuin sen voi viedä romuttamolle), niin miehen mielestä olis ihan vitsin hyvä idea työntää se nyt talveksi keskelle pihaa ja kolata kaikki lumet sen päälle.  Koska vähänkö siitä tulis hyvä pulkkamäki lapsille!  Ihan niin joo. Ja olis keväälläkin ihan tosi ihanaa  seurata lumien sulaessa että minkäs verran sitä sitikkaa tänää aamuna sieltä pilkistää.  Ehkä minä nyt vaan syön näitä julioita ja keskityn olemaan tyytyväinen.  Oikein mukavaa viikonloppua kaikille! :)

*****

I've done some painting, white and dark turquoise.  Nothing's  quite ready yet, but It's starting to look pretty good already!  I've been busy this week, so busy my neck feels all tingly. Today I'm taking things easy and eating some chocolate.  The littlest monkey drew our cat Pesonen, and gave him the manliest whiskers moustache ever. This morning we played detective (or Monopoly, as some call it) and made up the rules.  "Now you give me money, then I'll drive a bit and build a house and take all the money".  I'm feeling very warm and serene,  even leisurely content.  I just might not do anything useful today.  What I will do is share this wonderful wintery idea my hubby had the other day: 

You see, one of our cars came to the end of its road last summer.  And, because there are apparently some useful parts remaining that need to be taken out before taking the damn thing to the dump, it's still out there looking very lovely. NOT.  Anyway, my man came up with this great idea to push the car to a more central spot in our yard so we could start piling all the snow on it, thus creating a wicked sled hill for the kids!  Oh yes. Sounds so very lovely, no? I would imagine it would be equally lovely in the spring, when the snow starts to melt.  Waking up in the morning, looking out the window to see if the cute little wreck of a car is peeking from under the wicked sled hill yet. Me thinks I need a lot more chocolate to keep up the content feeling. Have a great weekend everybody! :)

Lisää mollia - More Dollies

Sain tehtyä lisää mollia, kuusi kappaletta mukavia tyyppejä joihin voi tutustua tuosta sivupalkin linkistä tai tästä klikkaamalla :)  

*****

I made some more dollies, six to be exact.  If you want to take a closer look, click here, or the picture in the side bar :)

Isälle - For My Dad

        I wanted to be a princess                                                                         Dad said one  can always want

Halusin olla prinsessa (eli maailman paras sarjakuvakirja, tekijänä Katja Tukiainen -99) oli hukassa niin pitkään että luulin jo hävittäneeni sen vahingossa.  Mutta eilen sen löysin, ihanaa!  Tämä on kirjan ensimmäinen strippi, ja ihan kuin silloin ensimmäiselläkin lukukerralla tästä tulee IHAN JUST mun oma isä mieleen.  Kaikella rakkaudella: juuri noin se aina meni - siskot voi todistaa!  :)      Hyvää isänpäivää <3

*****

I wanted to be a princess (ie. worlds best comic, made by Katja Tukiainen -99) was missing for so long I thought I had accidentally thrown it away.  But yesterday I found it, yes! This is the first strip of the book, and ever since the first time I read it, it has always reminded me of my dad.  Because, and I say this with  the biggest love, that is exactly what my dad always said - and my sisters can prove it, too! :)  Happy fathers' day <3

Ikkunakuvitusta - Window Paintings

IKKUNA 1

 IKKUNA 2

Tänään  vaihdoin leikkihuoneen ikkunan eristeet ja innostuin pesemään sisäpuolen sormenjäljet ja ulkopuolen pihlajanmarjajäljet -kiitos vaan miehelle jälkimmäisistä.  (Olisi ehkä kannattanut pestä ne silloin syyskuussa mutta kun ei huvittanut). Pyyhin myös olohuoneessa pölyjä ja tunsin muutenkin oloni vähän kummalliseksi,  olenkohan lyönyt pääni? Päätinkin tasapainottaa hyödyllisyyspuuskaa pienellä maalauspuuskalla ja koristelin leikkihuoneen ikkunat.  Tekniikka sama kuin viime vuotisessa joulupuussa ja ihan yhtä kivaa oli tälläkin kertaa! Eka ikkunassa marssivat pingviinit ja toisessa on jääkarhuja, vaikka vähän Pipsa-possuilta näyttävätkin...  Näistä oli taas ihan mahdoton saada hyviä kuvia, mutta idea näkyy varmaan tarpeeksi.  Bloggaria ei toivottavasti kovin paljon, yritin ainakin pysyä piilossa :)

*****

Today I changed   the playroom windows' insulating tapes.  I also cleaned all the fingerprints from the inside and the rowan berry smudges from the outside - thanks for those, hubby dearest!  ( I probably should have done this back in september, but I really didn't want to, so there).  I also dusted the living room and felt really weird altogether, I mean, did I knock my head or something?  Such feeling of efficiency had to be balanced, so I decided to do somehting less efficient or useful, and decorate the playroom windows. The technique is the same as last year, and it was just as much fun this time around!  I did a bunch of  penquins on the first window and a polar bear family on the other one.  And I know they look like Peppa Pig, but they are, in fact, polar bears.  Trying to get decent pictures was hopeless, but you get the idea, I hope!

Kun ei keksi - A Great Idea Needed

Joskus käy sillä tavalla että löydän jotakin niin nättiä etten raaski tehdä siitä mitään.  Tuntuu että mikään idea ei ole tarpeeksi kiva.  Sellainen ongelma on nyt päällä.  On kasa sivuja revityistä lastenkirjoista ja sitten on muutama nätti kartonki jotka ostin käsityömessuilta kuukausi sitten. (Niitä saa netistäkin, tuolta ökömököstä).   Näistähän saa vaikka mitä!  Paitsi etten osaa päättää että mitä... Tauluja voisi tehdä, mutta se tuntuu vähän tylsältä, tai kartongeista voisi leikata lisää kuvioita tytön seinälle, muttei sekään oikein tunnu tarpeeksi jännältä nyt.  Ainoa idea josta innostuin oli se kun hoksasin haluaisin tapetoida kokonaisen huoneen tuolla vihreällä kartongilla. Tulis niin hieno!  Ei ehkä toteutuskelpoinen, mutta hieno idea.  Kukahan valmistaisi mulle muutaman rullan tapettia, mallipala löytyisi omasta takaa?

*****

Sometimes I find something I like too much to use it.  It seems like no idea is ever good enough. That's what's goign on right now.  I've got a pile of cool pictures from childrens books, and a bunch of cute scrapping papers I got from the craft fair. (you can get these online too, over at ökömökö). I feel like i can do so much cool things with these! Except I can't. 'Cause I can't make up my mind. I could frame some, but that sounds boring.  I could do some more wall decorations for my big girls room, but I'm not really feeling that either... The only idea that got me really excited was that I'd love to use that green paper as wallpaper in a room.  Would be so perfect! Not doable, but perfect. Now, who want's to make me some wallpaper?

Puolen tunnin valaistuminen - Half an Hour Enlightenment

kuvat: none such things

"Kaikki on siellä, mutta siellä ei ole osia. Koska ei ole osia, ei ole myöskään tarvetta korvata yhtä asiaa toisella asialla. Ei tarvitse poistaa eikä lisätä mitään. Ei tarvitse ajatella vaikeita asioita, vaan voi vain antaa kaiken tulla."  
Luin kirjaa ja olin ihan että joo,  mä niin tajuan, mahtava juttu.  Sitten olin vähän aikaa sellaisen omahyväisen tunteen vallassa että heh, vähänkö oon kyllä valaistunut ja viisas ja kyllähän useimmilla onkin kaikki tarpeellinen tässä, miten sitä niin tavaran perässä juostaankin!    Ja sitten, vähän myöhemmin,  sitä jotenkin taas surffailee netissä (ettei tulisi liian viisaaksi kirjojen lukemiselta) ja löytää hauskan  pienen paikan jossa myydän sellaisia asioita kuin värikynäsormuksia, orava-maisema-sormuksia, hienoja teippejä ja kivoja printtikasseja.  Ja sitten sitä onkin taas ihan että hei, vau miten kivaa, mullahan ei olekaan mitään tällaista vielä!  Että ehtihän sitä valaistumista taas kestääkin jotain puoli tuntia.  Mutta ei oteta sitä niin vakavasti, NONESUCH THINGS kannattaa tsekata jos haluaa nähdä lisää hassuja pieniä asioita ja valaistua sitten vähän myöhemmin.  

Se omahyväistä viisaudentunnetta tarjonnut kirja on Haruki Murakamin Kafka rannalla, enkä olisi sitäkään osannut haluta lukea ellen olisi täältä kommenttiboksista napannut suositusta. Onneksi on blogit ja nettikaupat, miten sitä muuten osaisi haluta mitään?

*****

"Everything is there, but there are no components. Because there are no components, there's no need to replace one thing with another.  There's no need to remove or add anything. No need for difficult thoughts there, one can just let everything come."  
So I'm reading the book, and I'm like, yeah, I so get this, this is awesome. And then, for a while I'm very pleased with my self and think I'm so enlightened, and how cool amI for that. Oh, running after things after thing after thing after thing, that's so pointless and most of us do really have everything we need, don't we?   And then, a little later I find myself surfing 'round the internet ('cause I don't want to get too smart from readin' them books), and I just happen  to come across a cute little place where they sell fun little thingies such as crayon rings, bunny-forest-rings, pretty tapes and cool print bags. And I'm like, yay, how cool are these, I don't have anything like that yet! So yeah, I had a half an hour enlightenment, I guess that counts as something?  But let's not take it so seriously, if you want to see more funny little things, click yourself over to NONESUCH THINGS and leve the enlightenmet-business for later. 

Oh, and the book that gave me the smuggest feeling of wisdom ever, is Haruki Murakamis' Kafka on the shore.  And no, I didn't know I wanted to read it until I read a recommendation of it over here, in the comment box.  How lucky are we to have all these blogs and webshops:  without them, how would we get to know about all the things we want?

Venyvää - Elastic

Kamera ei osaa suhtautua alkavaan kaamokseen, kuvia ei saa otettua mistään...

Remontti venyy joskus kuin koivet Dalin norsulla...  Meillä eletään nyt melko surrealistista - tai sanoisinko abstraktia -  remonttivaihetta kuistin kanssa...  Hommahan aloitettiin jo keväällä, mutta ei tunnu tulevan valmiiksi millään!  Koko syksyn on projekti seisonut lähes paikoillaan kun ei vaan jaksa tarttua ja tehdä, vaikka kaikki olisi niin pienestä kiinni ja loppusuora ihan tuossa nenän edessä.  Diagnoosi on selvä: remppaväsy. Nyt kiinnostaisi vain vetäytyä talviunille, rötväillä ja keskittyä pienempiin puuhiin.  Mutta ei sekään kunnolla onnistu jos ei ensin hoida hommiaan valmiiksi.  Keskeneräisyys ei ole kivaa!  Julistankin tässä ja nyt, että kuisti valmistuu ennen joulukuuta, sitten ei tehdä mitään ennen ensi kesää.  Paitsi jos mieli tekee.  Niin ja Dalista puheenollen, katsokaa miten hienot Tatun ja Patun iso tyttö piirsi! Isona hän aikoo olla taiteilija/kirjailija/eläinlääkäri/rakennusmies sekä omistaa hotellin.   Ylpeä olen :)

Finishing a renovation is a concept as elastic as the legs on Dalis' Elephants ...  At the moment we are living a pretty surreal - or should I say abstract - phase with our porch project.  We started the job last spring, but things just don't seem to get done! All autumn everything has been at a comlete standstill, there's just no energy to do anything even though there's not much left at all. The diagnosis is clear: exhaustion caused by excessive renovating.   We'd just love to lie down and hibernate, maybe do something very light, like pick up the remote.  But it's not possible to relax when there's unfinished business under tis roof.  So I'm hereby publicly declaring that our porch will in fact be finished come december. But after that, there will be no picking up those tools until summer. Unless, you know, we really want to.  And speaking about Dali, check out the cool drawing our big girl did!  She's going to be an artist/author/vet/construction worker  and own a hotel when she grows up. I'm so proud :)

Taas haluan - Wanting Something... Again

Kuvat. maalaisunelma 2/2010

Viaton lehtien selailu äidin luona aiheutti taas lisää haluamista.  Ajattelen aina olevani aika vähään tyytyväinen, mutta silti huomaan jatkuvasti haluavani jotakin.  Nyt haluaisin ommella tuollaisen ihanan takin.  Haluaisin myös olla yhtä kaunis kuin kuvien nainen, mutta koska sitä on vähän vaikea toteuttaa lienee paras keskittyä takkiin.  Luulen että osaisin suunnilleen samanlaisen tehdä vaikka hyvin vähän enää vaatteita ompelen... Mutta takit - ja nimenomaan villakangastakit - ovat aina olleet niitä mieluisimpia tehdä ja nyt olis kyllä into kohillaan kokeilla!  Tässä on niin kivasti yhdistetty rento malli lämpimään villaan...  Jos joku osaa sanoa takista jotain (merkki tms), niin tieto otetaan kiitollisena vastaan.  Ja mistähän löytäisi edullista mutta laadukasta ohutta villakangasta, vieläkö sitä oikein hyvää villavatiinia saa jostain ja miten tehdään tuon mallinen huppu?

*****

I was browsing through some old magazines at my mom's - quite innocently -  and just like that, I realized I found another thing to want.  I always think of myself as someone who doesn't need much to be happy, but my actions sure tell another story, don't they? Always wanting something.  Right now I want to sew myself a lovely coat, like the one in the pictures. I'd also like to be as beautiful as the woman in those pictures, but that for me is non-executable, so let's just concentrate on the coat, shall we... I think I could make one like that even thought I don't make clothes very often these days... But coats - and wool coats especially -  have always been my favourite pieces to make.  And that coat is the perfect combination of relaxed style and warm, sharp wool, I love it.  If anyone can tell me anything about the coat ( like the brand ), I'd appreciate it.  Now, where can I find wool that's both a good quality and cheap, and how do you make a hood like that?